Jos hanke toteutuu ja Rauma on mukana loppuun asti, virtaa hanoista ennen pitkää tekopohjavettä.
Rauma on yhä vakavasti mukana eteläisen Satakunnan laajassa tekopohjavesihankkeessa.
Toteutus- ja investointipäätöksistä ollaan vielä kaukana, mutta selvityksistä on ehditty jo suunnitelmiin saakka.
– Ohjausryhmä on päättänyt jatkaa hanketta teettämällä esisuunnitelman Järilänvuoren tekopohjavesilaitoksesta, kertoo kunnallistekniikan suunnittelija Esa Ränkman Harjavallan kaupungilta.
Hän toimii ylikunnallisessa tekopohjavesihankkeessa projektityöntekijänä.
Laaja ryhmä
Kokemäen-Harjavallan pohjavesialueelle kaavailtua hanketta on pohjustettu jo neljännesvuosisadan ajan. Rauma selvitytti vuosituhannen vaihteessa asiaa omissa nimissään, mutta nyt tekopohjavettä edistetään laajassa yhteistyössä.
Rauman Veden lisäksi mukana ovat Euran, Eurajoen, Laitilan, Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan kunnat sekä Porin Vesi ja Kokemäen Vesihuolto Oy. Vetovastuu on Harjavallalla.
– Lisäksi mukana ohjausryhmässä ovat Säkylän kunta, Kuninkaanmännyn Vesi Oy ja STEP Oy, Ränkman listaa.
Valmista keväällä
Vesihuollon kokonaisuutta käsitelleiden laajojen selvitysten jälkeen esisuunnitelmaa voi pitää merkittävänä askeleena kohti varsinaisia, ratkaisevia päätöksiä.
– Suunnitelmassa tutkitaan tekniset edellytykset ja ratkaisuvaihtoehdot tekopohjaveden valmistamiselle, minkä lisäksi pyritään laatimaan realistinen toteutusaikataulu ja kustannusarvio kuntien päätöksentekoa tukemaan, Ränkman sanoo.
Työ alkaa vielä tänä vuonna, ja valmista pitäisi olla ensi keväänä.
– Yksityiskohtaisesta rakennussuunnittelusta ja toteutuksesta päätetään kunnissa myöhemmin erikseen.
Aikaisintaan 2030
Ränkman ennakoi, että esisuunnitelman jälkeen siirrytään tarkempiin, tekopohjaveden valmistusta koskeviin tutkimuksiin. Lisäksi tarvittaneen lisäsuunnittelua esimerkiksi siitä, miten raakavettä tai valmista tekopohjavettä pitäisi mahdollisesti käsitellä.
Näistä kunta- ja vesihuoltolaitosten joukko päättää askel kerrallaan.
– Tutkimus- ja selvitysvaihe päättyy aikanaan vesilain mukaiseen lupahakemukseen, jos sille on edellytykset olemassa, Ränkman sanoo.
Kyseessä on lupaprosesseineen hyvin pitkäkestoinen hanke. Jos laitos päätetään toteuttaa, alkaa rakentaminen optimistisimmissakin arvioissa aikaisintaan vuonna 2030.
Kytkös Rauman päätöksiin
Rauman Vesi valmistelee parhaillaan vesilaitosremonttia, jonka on määrä toteutua lähivuosina.
– Vesilaitoksen muutosten osalta tulevan vuoden talousarviossa varataan investointirahaa tarkempaan toteutussuunnitteluun. Suunnitelmien valmistuttua päästään toteutukseen, sanoo liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki.
Vähän kauempana tulevaisuudessa siintää päätös kokonaan uuden vesilaitoksen rakentamisesta. Tämä päätös on Vastamäen mukaan vahvasti sidoksissa tuleviin, Järilänvuorta koskeviin ratkaisuihin.
Toteutuessaan tekopohjavedestä saattaisi tulla jopa Rauman päävesilähde, eikä uutta vesilaitosta tarvittaisi.
Raakavesi Järilänvuoren tekopohjavesilaitokseen otettaisiin Kokemäenjoesta.
Kolme lähdettä
Järilänvuoren-laitoksen myötä Äyhönjärven rannassa käsitelty Lapin- ja Eurajokien raakavesi vaihtuisi Kokemäenjoen vedestä valmistettuun tekopohjaveteen – mutta ei kokonaan.
Nykyistä ja piakkoin saneerattavaa vesilaitosta saatettaisiin edelleen käyttää siihen, että muun muassa teollisuudexn vuoksi kasvanut vedenkulutus saataisiin katettua ja varmistettua.
Lisäksi Lappiin on aikomus pumpata pohjavettä idästä. Rauma on mukana Lapin vedenkulutusta vastaavalla osuudella Kuninkaanmännyn Vesi Oy:ssä, joka valmistelee vedenottamoa Säkylään.
Ottamolla on tosin vasta aluehallintoviraston myöntämä koetoimintalupa, eikä sekään ole lainvoimainen.
Lisää vaihtoehtoja
Eura on suunnitteluvaiheessa mukana pitkälti avoimin mielin. Sen tarkempaa ajatusta siitä, mitä ylikunnallinen tekopohjavesilaitos Euralle tarkoittaisi, ei vielä ole.
– Jatkossa on sitten tulevaisuuden vedenkäyttötarpeiden mukaan mahdollista päättää, lähdetäänkö toteutukseen mukaan, sanoo vesihuoltolaitoksen käyttöpäällikkö Jarkko Leminen.
– On mietittävä pitkällä aikavälillä, mikä on järkevintä vedenhankintaa.
Vakka-Suomen puolella tekopohjavesihankkeessa on pitkälti kyse varavesiyhteydestä Rauman suuntaan.
Laitilan vesijohtoverkostossa virtaa pohjavesi, eikä joukkoon haluta suoraan jokivedestä valmistettua Rauman Veden talousvettä. Syyt liittyvät sekä teknisiin syihin että alueen teollisuuden vaatimuksiin (LS 23.1.).
Tekopohjavesi sen sijaan kelpaisi varavedeksi Laitilallekin.
Muokattu klo 10.52: Korjattu Kuninkaanmännyn vedenottamon lupatilanne (lupa ei ole lainvoimainen).
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.