Tasmanialaisvarustamo TT-Linen strategiajohtaja Paul Davis (edessä vasemmalla) sai painaa nappulaa Spirit of Tasmania IV -aluksen ensimmäisen teräslevyn polttoleikkaamisen aloittamiseksi. Prosessia seurasi vieressä RMC:n projektipäällikkö Markku Uusitalo.
Erityisesti kahta asiaa on tarvittu: kärsivällisyyttä ja molemminpuolista luottamusta. Näin kuvaili Rauma Marine Constructionsin eli RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa niin sanottujen Tasmanian laivojen eli tasmanialaiselle TT-Linelle Raumalla rakennettavien kahden matkustaja-autolautan tarinaa.
– Uusista aluksista puhuttiin ensimmäisen kerran keväällä 2008. Rakentamisesta sovittiin 13 vuotta myöhemmin, keväällä 2021, Heinimaa totesi maanantaina pitämässään juhlapuheessa.
Puhe oli osa niin sanottua steel cutting -seremoniaa eli teräksenleikkuuseremoniaa, jossa telakan ja TT-Linen edustajat löivät puumerkkinsä ensimmäiseen teräslevyyn, joka laivaa varten polttoleikataan.
– Seremonia on ensimmäinen konkreettinen virstanpylväs, ja siksi ehkä koko laivanrakennusprosessin tärkein, totesi omassa puheessaan RMC:n myyntijohtaja Håkan Enlund.
"Ajatukset ovat varmasti kotimaassa"
Ilon päivää telakalla – kuten muuallakin maailmassa – varjosti kuitenkin Ukrainan tilanteen synkkyys. Juhlapuheissa asia ei noussut esiin, mutta LS kysyi Heinimaalta, miten Venäjän aloittama sota vaikuttaa telakan toimintaan.
Heinimaan mukaan telakan verkostokumppaneilla eli alihankkijayrityksillä on töissä "merkittävä määrä" ukrainalaisia ja venäläisiä työntekijöitä.
– Jos puhutaan vain ukrainalaisista, heitä on meidän hankkeissamme töissä toista sataa, Heinimaa sanoi.
Heinimaan tiedossa ei ainakaan toistaiseksi ole, että ukrainalaiset olisivat lähteneet kotimaahansa taistelemaan tai hakemaan perheitään turvaan.
– Lähtökohtaisesti he ovat halunneet, että heillä on yhä mahdollisuus tehdä täällä töitä. Toki tämä on asia, jossa jokainen yksittäinen henkilö tekee omat ratkaisunsa. Ajatukset ovat varmasti jokaisella siellä kotimaassa, Heinimaa pohti.
Kotimaahan palaaminen saattaa aktualisoitua Heinimaan mukaan siinä vaiheessa, kun työntekijöiden Schengen-viisumit tulevat tiensä päähän.
– Saadaanko niihin sitten jatkolupaa vai, sitä sitten selvitellään. Meidän toiveemme on, että pystymme hyödyntämään heidän palvelujaan täällä jatkossakin, vaikka tilanne Ukrainassa on niin vakava kuin se on. Sitten sen näkee.
Koronakumppanuus tavallista läheisempi
Tilaajaa eli TT-Line Companya maanantain tilaisuudessa edusti nelihenkinen delegaatio.
Tasmanialaisfirmasta jää Raumalle tästä viikosta alkaen kaksi henkilöä, jotka ovat projektissa mukana Rauman päässä pysyvästi. Lisäksi yrityksen työntekijöitä käy Rauman telakalla tarpeen mukaan.
Yhtiön strategiajohtaja Paul Davis totesi LS:n haastattelussa, että RMC:n ja TT-Linen yhteinen matka ei ole ollut helppo. Se on kuitenkin voinut sitoa osapuolet yhteen jopa tavallista tiukemmin.
– Paljon sellaisia tapaamisia, jotka olisi normaalisti pidetty paikan päällä, on pidetty etäyhteyksin. Kumpikin yritys on kamppaillut koronan aiheuttamia ongelmia vastaan, ja se on ehkä tehnyt kumppanuudestamme jopa normaalia läheisemmän, Davis kuvaili.
"Paikallista sisältöä" Tasmaniasta
Kahden matkustaja-autolautan rakentamista koskevaan sopimukseen RMC:n ja TT-Linen väliillä on kirjattu reunaehdoksi, että projekti työllistää paikallisesti myös Tasmaniassa.
Mitä "local content" -vaatimus käytännössä voisi tarkoittaa?
– Pyrimme hyödyntämään paikallisia tuotteita tai palveluita, joita voisi ostaa tasmanialaisilta tai australialaisilta yrityksiltä. Vaikkapa matkustamon tuolit voisivat olla yksi esimerkki, sanoo TT-Linen strategiajohtaja Paul Davis.
RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kertoo, että tätä paikallissisältöä yritetään mahdollisuuksien mukaan saada ympättyä jo rakentamisvaiheeseen Raumalla.
– Toisaalta, jos on sellaisia vaiheita jotka voidaan toteuttaa vasta laivan luovutuksen jälkeen Tasmaniassa, pyritään se tekemään siellä. Esimerkiksi sen sijaan, että Tasmaniassa valmistetut penkit kuljetetaan konteissa tänne, ne voidaankin asentaa paikan päällä, Heinimaa kuvaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.