Aarno Mannonen on pitkän telakkauransa aikana osallistunut lukuisiin laivan luovutustilaisuuksiin. RMC:n osakkaana ja hallituksen jäsenenä hän on seurannut tiiviisti Wasalinen lautan, Aurora Botnian, rakentamista Raumalla. Kuva: Juha Sinisalo
Raumalaisen laivanrakennuksen grand old man Aarno Mannonen asettautuu tottuneesti poseeraamaan laivan eteen Rauman telakalla.
Niin hän sai tehdä kerta toisensa jälkeen johtaessaan ensin Hollmingin ja Repola-fuusion jälkeen Finnyardsin telakkaa Raumalla.
Alkusuvesta Aurora Botnia luovutetaan tilaajalleen Wasalinelle. Reilun puolen vuoden päästä valmistuu Tallinkin uusi lautta MyStar.
– Nämä ovat siinä mielessä harvinaisia, että laivat jäävät Suomeen. Laivoja rakentamassa olleet ja muut Rauman seudun ihmiset voivat halutessaan matkustaa niillä. Suurinta osaa Raumalla rakennetuista laivoista ei myöhemmin omilla vesillä nähdä, sanoo Mannonen.
Merkittävin poikkeus on Tallink, jonka laivoista monta on rakennettu Rauman telakalla.
Raumalaislaivoilla Ruotsiin ja Viroon
Aurora Botnia tulee kulkemaan päivittäin Vaasan ja Uumajan väliä. MyStar aloittaa Helsinki-Tallinna-reitillä.Niiden jälkeen Raumalla tehdään kaksi lauttaa tasmanialaiselle TT Linelle.
85-vuotiaana Mannonen voisi vain nauttia ansaituista eläkepäivistä.
– Olen vieläkin yllättävän syvällä mukana. Harrastan tätä paljon enemmän kuin tyypillinen osakas.Mannosta on pitkälti kiittäminen, että suuren mittakaavan laivanrakennus Raumalla jatkuu.
RMC:n tilauskirjan arvo on 1,6 miljardia euroa. Autolauttojen lisäksi sisällä on tilaus neljästä sotalaivasta Merivoimille.
Parhaillaan RMC kisaa Meyer Turun kanssa Rajan vartiolaivojen kaupoista. RMC tavoittelee myös uusien jäänmurtajien tilauksia.
Aarno Mannonen leikkaamassa kakkua RMC:n ensimmäisen uudisrakennuslaivan Hammershusin vesillelaskussa tammikuussa 2018. Arkistokuva: Juha Sinisalo
Raumalaista isänmaallista henkeä
Kun korealaisomistaja STX sulki Rauman telakan syksyllä 2013, oli Mannonen ehtinyt jo ottaa puhelimen kouraan ja koota pelastusryhmän. Ari Salmesta hän sai vahvan kumppanin.
– Raumalaista isänmaallista henkeä löytyi. Istuimme iltoja ja pyhiä miettimässä vaihtoehtoja. Monet auttoivat, sellaisetkin, jotka eivät RMC:n palkkalistoille tulleet.
Mannonen otti yhteyttä myös kaupunginjohtaja Kari Koskeen, joka teki suuren työn pohjustaessaan telakka-alueen ostamisen kaupungin haltuun.
– En tajunnut alkuun, että rahoitus on nykyisin niin tärkeä. Välillä tuntuu, että tärkeämpi kuin tuote, Siihen petyin, etteivät pääomapiirit lämmenneet. Tämä ei ole valitus, vaan toteamus, Mannonen täydentää.
RMC toimii eri tavalla kuin Mannosen päivätyövuosina. RMC työllistää suoraan vain parisataa ihmistä, loput tulevat verkostoyrityksistä.
– Ydinosaaminen ja junailutaito on se juttu. Niin RMC voi olla moderni pärjäävä laivanrakennusyhtiö.
Laivaprojektien työntekijöistä, joita ennen rautakouriksi kutsuttiin, suurin osa tulee Itä-Euroopasta.
– Se on kustannuskysymys. Tilanne on valitettava, suomalaisia saisi olla enemmän. Maailmanjärjestys vaan on tällainen. Eikä vain telakoilla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.