Tähän rakennetaan uusi vesillelaskujärjestelmä, johon kuuluu rampin lisäksi raskassirtolaituri. Ne mahdollistavat muun muassa isojen korvettien siirtämisen monitoimihallista mereen lähes valmiina.
Rauman kaupunki on saanut vesilain mukaisen luvan telakka-alueen uuden vesillelaskujärjestelmän rakentamiseen.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) myöntämä lupa koskee ruoppausta ja merialueen täyttöä. Paikalle rakennetaan niin sanottu raskassiirtolaituri, vesillelaskuluiska sekä uusi varustelulaituri.
Muutos tarvitaan, jotta Merivoimille telakalla rakennettavat monitoimikorvetit voidaan laskea vesille. Lisäksi rakenteita voidaan käyttää suurlohkojen siirtoon.
Hankkeen toteuttaa alueen vuokrannut Rauma Marine Constructions (RMC).
Läjitys kuiville
Avi myönsi lisäksi luvan haitta-aineipitoisten ruoppausmassojen läjittämiseen Rauman Sataman läjitysalueelle Iso Järviluotoon.
Lupa mahdollistaa pitoisuudeltaan niin sanotun kakkostason ylittävien massojen läjityksen altaan aiemmin täytettyyn osaan merenpinnan yläpuolelle. Kyse on siis läjityksestä maalle.
Aiempien lupien nojalla massat olisi mahdollista läjittää myös samalla alueella sijaitsevaan selkeytysaltaaseen. Tällöin massat olisi kuitenkin haitta-aineiden sitomiseksi stabiloitava, mikä on huomattavasti kalliimpaa kuin läjitys kuivalle maalle.
Reilusti haitta-aineita
Telakka-alueelta ruopattavassa sedimentissä on erityisesti ympäristölle haitallisia aineita.
Merkittävimpiä ovat tributyyli- ja trifenyylitinaa (TBT ja TPT), jotka ovat peräisin muun muassa laivojen pohjamaaleista. Pitoisuudet ovat korkeampia kuin Järviluotoon aiemmin läjitetyissä sedimenteissä.
TBT:lle ollaan asettamassa niin sanottua ympäristölaatunormia. Ehdotuksen mukainen pitoisuus ylittyy suunnitellulla ruoppausalueella 90-kertaisesti.
Lisäksi ainakin osassa ruoppauskohdetta on merkittäviä PCB- ja öljyhiilivetypitoisuuksia.
Läjityksestä on tehty riskinarvio, jonka mukaan sedimentit eivät Järviluotoon läjitettynä kuitenkaan aiheuta merkittävää riskiä ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Varsinais-Suomen ely-keskus kritisoi lausunnossaan riskinarvion puutteita, mutta yhtyi silti edelliseen päätelmään.
Puolen vuoden työ
Hankkeen merkittävimmäksi ympäristöriskiksi on arvioitu ruoppaukseen ja laiturirakentamiseen liittyvä veden samentuminen sekä haitta-aineiden leviäminen aineksen mukana meressä.
Haittaa on lupamääräysten mukaan rajoitettava suoja- tai kuplaverholla. Ely-keskuksen mukaan sen tulee estää erityisesti TBT:n leviämistä.
Lupamääräyksiin liittyy myös tarkkailusuunnitelma sekä vaatimus töiden keskeyttämisestä, mikäli veden samentumista havaitaan verhon ulkopuolella "merkittävästi". Läjitystä Järviluotoon ei puolestaan saa tehdä huhti-heinäkuussa 300 metriä lähempänä harmaahaikaroiden tai merimetsojen pesäpaikkoja.
Hakemuksen mukaan työt aloitetaan heti, kun vesilupa saa lainvoiman. Ruoppaus- ja louhintatöiden on arvioitu kestävän pari kuukautta ja koko hankkeen noin puoli vuotta.
Viime syksynä RMC arvioi hankkeen kustantavan noin viisi miljoonaa euroa.
Muokattu klo 10.40: Korjattu lukuisia kirjoitusvirheitä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.