Teollisuusliitto ajaa Kokkolan ja Porvoon Kilpilahden teollisuusalueiden tuotannon alas helmikuun alussa kahdeksi päiväksi.
Teollisuusliitto kertoi lakosta tiedotustilaisuudessa tänään. Liitto vastustaa teollisuusalueiden tuotannon alasajolla Petteri Orpon (kok.) hallituksen ajamia työmarkkinatiukennuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia.
Porvoon Kilpilahdessa sijaitsee muun muassa Nesteen öljynjalostamo, jonka toiminta ajetaan kokonaan alas.
– Päätös öljynjalostamon alasajosta on vastareaktio hallituksen haluttomuuteen neuvotella työntekijäpuolen kanssa, Porvoon öljynjalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Toivomme, että öljynjalostuksen keskeyttäminen saa hallituksen ymmärtämään, ettei se voi asettaa koko julkisen talouden taakkaa työntekijöiden harteille.
STT kysyi Nesteeltä kommentteja lakon vaikutuksista ja muun muassa siitä, miten öljynjalostamon alasajo käytännössä tapahtuu. Yhtiöstä vastattiin, että lakon vaikutusten ja vaurautumistoimenpiteiden arviointi on vielä kesken. Tiedot vaikutuksista tarkentuvat todennäköisesti ensi viikolla, Nesteen viestinnästä kerrottiin.
Kokkolan suurteollisuusalueella puolestaan toimii yhteensä 16 yritystä kaikkiaan 21 tuotantolaitoksessa. Alueella valmistetaan muun muassa akkukemikaaleja, ja siellä sijaitsee Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Myös Kokkolan Energialla on alueella kaksi voimalaitosta.
Kilpilahden ja Kokkolan teollisuusalueiden lisäksi Teollisuusliiton lakon piirissä on myös muutamia muita toimipaikkoja. Näitä ovat esimerkiksi Nesteen terminaali Kemissä ja kaasualan yritys Viafin GASin toimipaikat muun muassa Helsingissä ja Imatralla.
"Työntekijöitä ei kuunnella"
Ilmoitetut lakot koskevat tällä hetkellä yhteensä noin 2 000:ta Teollisuusliittoon kuuluvaa työntekijää. Kaikkiaan Kokkolan ja Porvoon Kilpilahden teollisuusalueilla työskentelee noin 7 000 ihmistä.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan liiton tavoitteena on painostaa hallitusta aloittamaan aidot kolmikantaiset neuvottelut työelämäuudistuksista.
– Kun ollaan valmistelemassa näin merkittäviä työelämään liittyviä muutoksia, siinä pitäisi olla mukana aito kolmikantainen valmistelu. Nyt sitä ei ole, Aalto sanoi tilaisuudessa.
– Työryhmissä saatetaan kuulla, mitä työntekijöiden edustajat sanovat, mutta ei kuunnella.
Tarkalleen kahden vuorokauden mittainen poliittinen lakko järjestetään helmikuun 1. ja 2. päivänä. Teollisuusliitto sanoo ilmoittavansa lakoista jo nyt, jotta tuotannon turvalliseen alasajoon jää riittävästi aikaa. Liiton mukaan työnseisaukset eivät koske hätätyötä ja sellaista työtä, joka on välttämätöntä hengen sekä terveyden turvaamiseksi.
"Lisää toimia luvassa"
Aalto sanoi, että suuria työntekijöiden arkeen liittyviä asioita ei voida tehdä kuulematta aidosti niitä ihmisiä, joita uudistukset koskevat.
– Kolmikantatyöryhmät ovat osoittautuneet teatteriksi, jossa hallitus sanelee ja elinkeinoelämä hymyilee.
Aalto sanoi, että Kokkolan ja Kilpilahden teollisuusalueiden alasajo on raskas päätös, ja hän ymmärtää sen hyvin.
– Mutta sekin on vasta alkua. Lisää työtaistelutoimia on luvassa, ellei hallitus aloita aitoa keskustelua työelämäkysymyksistä.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi tilaisuudessa, ettei ammattiyhdistysliike oleta, että heillä olisi jonkinlainen veto-oikeus tai määräysvaltaa hallituksen päätöksiin.
– Mitä me edellytämme on se, että työmarkkinakysymyksistä käydään asialliset, aidot neuvottelut niiden osapuolien kanssa, joita asia koskettaa, Lehtonen sanoi.
EK: Teollisuusliitolta ei vaihtoehtoja
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala kritisoi Teollisuusliittoa viestipalvelu X:ssä.
– Miksi turhaan järjestää eduskuntavaaleja, kun kerran enemmistöhallitus ei Teollisuusliiton mielestä saa toteuttaa ohjelmaansa, Oksala kirjoittaa.
Oksalan mukaan Suomessa oli huhtikuussa eduskuntavaalit ja vaalit voittaneet puolueet neuvottelivat peräti kaksi kuukautta hallitusohjelmasta.
– On selvää, että lainsäädännöstä päättää eduskunta, ei työmarkkinajärjestöt, jotka neuvottelevat esimerkiksi palkoista. Viime vaalikaudella hallitus toteutti useita elinkeinoelämän vastustamia uudistuksia, mutta demokratiassa hallituksella oli tähän täysi oikeus, hän kirjoittaa.
Oksala sanoo, että Suomi on todella pahoissa taloudellisissa ongelmissa ja myös tänään on kuultu, että mikään hallitusohjelman mukainen työmarkkinauudistus ei ay-johtajille käy.
– Omia vaihtoehtojaan he eivät esitä, paitsi sellaisia, joilla julkista velkaamme yhä lisättäisiin.
Eetu Halonen, Viivi Salminen, STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.