Terapeutti tietää, että lastenkasvatus alkaa vanhemmista – hän antaa kolme täsmävinkkiä, joiden avulla vanhempi voi ymmärtää lastaan

Yrittäjä Anne Suomalainen on työskennellyt muun muassa supernannyna. Nyt hän auttaa perheitä tilanteissa, joissa vanhemmat ovat solmussa lapsen käytöksen edessä. Suomalainen muistuttaa, että vanhempien tulee rajata esimerkiksi ruutuaikaa.

Yrittäjä Anne Suomalainen on työskennellyt muun muassa supernannyna. Nyt hän auttaa perheitä tilanteissa, joissa vanhemmat ovat solmussa lapsen käytöksen edessä. Suomalainen muistuttaa, että vanhempien tulee rajata esimerkiksi ruutuaikaa.

Lastenkasvatus alkaa vanhemmista. Tämän hetken polttavimpana haasteena psykoterapeutti, sosionomi Anne Suomalaisella ovat koulupudokkaat.

– Minuun on otettu yhteyttä, kun lapsi on ollut poissa koulusta 300 tuntia, vaikka apua olisi pitänyt pyytää jo ensimmäisen kuukauden aikana. Kasvatushaasteissa yritetään usein selvitä itse liian pitkään.

Viime vuonna Suomalainen toimi projektikoordinaattorina Ruskolla, hankkeessa nimeltä Supernanny – lainattavaa kasvatusapua lapsiperheille. Tammikuusta alkaen hän on kuitenkin jatkanut päätoimisena yrittäjänä. Hänen työhuoneensa sijaitsee Turussa.

– Tehtäväni on palvella perheitä. Työskentelen työparien kanssa ja tiimissäni on kymmenen henkilöä. Kaikki pitkän linjan tekijöitä.

Suomalaisen työ koostuu avomuotoisesta perhekuntoutuksesta, perhetyöstä, tehostetusta perhetyöstä, kotipalvelusta, vanhempien ohjaamisesta ja tukemisesta sekä 7–15-vuotiaille suunnattujen, taide- ja luontopainotteisten tyttöjen ryhmien ohjaamisesta.

– Haluamme antaa ryhmän lapsille taide- ja luontoelämyksiä, sillä sen on tutkimusten mukaan todettu vähentävän tytöillä masennuksen ja ahdistuksen oireita.

Asiakkaat terapeutille ohjautuvat useimmiten sosiaalitoimen kautta, mutta vanhempainohjauksessa käy myös yksityisasiakkaita.

– Työssäni joudun aina haastamaan itseni. Tehtäväni on näyttää perheille, mikä toimii ja millä tavoin. Vanhempien on saatava tukea, sillä uskon ja luotan siihen, että kaikki vanhemmat tekevät aina parhaimpansa niillä resursseilla, mitä heillä on, Suomalainen vakuuttaa.

Perheet tarvitsevat apua hyvin arkisissa, lapsen ohjaukseen liittyvissä asioissa.

– Esimerkiksi ruutuaikaan, jota vanhemman tulee rajata, ja läksyihin. Aikuisen tuki osoittaa kiinnostusta lasta kohtaan sekä tunteiden säätelyyn ja hallintaan. Huolenpitoon kuuluu, että lasta autetaan, Suomalainen muistuttaa.

Lasten tunnesäätelystä terapeutti toteaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Lapset saavat myös kiukutella, sillä niinhän aikuisetkin tekevät.

– Mutta me osaamme jo säädellä tunteitamme, lapset vasta harjoittelevat. On vanhempien tehtävä puuttua ja opettaa tätä säätelyä eri tilanteissa.

Tunteiden säätelyn opettamiseen Anne Suomalainen tarjoaa vanhemmille erilaisia toimintamalleja.

– Kaikki mallit on jo testattu omilla lapsillani, kahden aikuisen ja yhden teini-ikäisen tyttären äiti hymyilee.

Haasteet perheissä koostuvat perheterapeutin mukaan yleensä aina monien tekijöiden summasta.

– Yhtä aikaa voidaan kamppailla parisuhdemurheiden, taloudellisten haasteiden ja mahdollisesti lapsella ilmenneiden neuropsykiatristen haasteiden kanssa.

Toisinaan haastetta lisää se, että lapsen ja aikuisen temperamentit ovat keskenään erilaiset.

– Jokainen lapsi on yksilö ja jokainen perhe on ainutlaatuinen. Yleisiä suosituksia voin antaa lähinnä ruutuaikaa koskien, koska sille on ihan lääketieteelliset perusteet.

Yli 30 vuoden alalla toimimisen jälkeenkin Suomalainen on edelleen aidosti innoissaan uusista kohtaamisista ja haluaa luoda yhteyden ihmisiin.

– Joka kerta uusia perheitä tavatessani innostun ja ajattelen, että voi, tämmöistä perhettä minulla ei vielä ole ollutkaan.

Perheitä tavatessaan terapeutti työskentelee ensin vanhempien kanssa. Pakolla ei saada aikaan mitään, sillä se herättää vastarinnan.

– Minun täytyy työstää perheissä ensin vanhemmat. Sen jälkeen on yleensä helppoa saada lapset mukaan.

Suomalainen tietää, että joillekin vanhemmille lapsen toiminnan rajaaminen on vaikeaa. Kun lapsi esimerkiksi puhuu rumasti tai kieltäytyy syömästä, pukeutumasta tai menemästä kouluun tai jopa päiväkotiin, on vanhemman ymmärrettävä, ettei lapsi voi päättää sellaisista asioista.

– Jos lapsi pääsee määrittelemään vanhemman käytöstä, on se lapsen psyykkiselle kehitykselle epäsuotuisaa.

Vanhempien pitää täyttää lapsen perustarpeet, mutta myös kertoa hänelle arkeen liittyvistä tulevista suunnitelmista ja jutella kuluneen päivän tapahtumista.

– Yhteinen ruokailuhetki kuittaa jo tosi paljon näistä. Ellei perhe ruokaile yhdessä, voisivat he nauttia vaikka iltapalan yhdessä, Suomalainen vinkkaa.

– Haastan jokaisen vanhemman miettimään omaa toimintaansa lapsen kanssa. Paljonko näytät positiivisia tunteitasi lasta kohtaan? Entä paljonko vahvistat ja rohkaiset lasta? Miten ohjaat lapsen käyttäytymistä ja toimintaa?

Teksti: Susanne Hiltunen Kuva: Marttiina Sairanen

Kolme vinkkiä

Anne Suomalainen kokosi tiiminsä kanssa kolme kultaista vinkkiä, joita vanhempien tulisi ymmärtää.

1. Katso lasta silmiin, kun puhut hänelle.

2. Mihin kiinnität huomiosi, se kasvaa. Kun kehut hyvää ja toimivaa, se kasvaa. Ihaile lastasi.

3. Pyydä tukea ajoissa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut