Terassitalon tämän vuoden taiteilija tulee Raumalta

Lasse Kempasta ja Alvar Aaltoa yhdistää viehtymys japanilaiseen traditioon.

Alvar Aallon suunnittelema Terassitalo on raumalaistaiteilija Lasse Kempakselle mieluisa paikka tuoda esille omaa taidetta.

– Tässä näyttelyssä kulminoituu viehtymykseni japanilaiseen traditioon, jossa on tapana maalata vain oleellinen.

Sen Kempas sanoo olleen oma lähtökohta aina taiteilijauran alusta saakka, vaikka hän sanoo myöhemmin lisänneensä voimaa ja väriä teoksiinsa.

– Täällä se näkyy muun muassa olohuoneen tauluissa.

Aalto yhdistää

Terassitalossa on esillä kaikkiaan 31 Kempaksen maalausta. Olohuoneessa on kaksi uutta, suurikokoista akryylimaalausta. Ne ovat tulkintoja teemasta Väylä, kuten tilan kaksi muutakin teosta.

Ruokailuhuonetta Kempas kutsuu japanilaiseksi teehuoneeksi. Seinille hän on tuonut ruskealle mahonkivanerille maalattuja töitä, joihin on kuvattu sulavia lumia. Teoksissa on myös kanjikirjoitusta.

Sarjan kaksi työtä osallistui viime keväänä näyttelyyn ensin Osakassa ja myöhemmin syksyllä Carrousel du Louvre -messuille Pariisissa.

Terassitalon työhuoneen guassimaalaukset ovat taiteilijan teemasta Lampi jäätyy. Nämäkin teokset ovat olleet maailmalla, Osakassa, Düsseldorfissa ja Tromssassa.

Teosvalikoimaan lukeutuvat myös keväiset akvarellit Italiasta ja uusimmat teokset, luonnosta innoituksensa saaneet pienet akvarellit.

– Näyttelyn yhdistävä tekijä on Aallon kalustus.

Japanimuistoja

Kempaksen yhteyttä japanilaiseen perinteeseen, kuten myös mieltymystä Aallon arkkitehtuuriin pitää hakea kaukaa vuosikymmenten takaa.

Taiteilija muistelee vuonna 1980 tekemäänsä matkaa Japaniin.

– Vaimoani ja minua ajelutettiin japanilaisten pyhälle vuorelle Fujille. Matkan aikana näimme perinteiseen tyyliin rakennettuja maaseututaloja, joiden puurakenteita ja harmoniaa ihailimme.

Inspiraatiota

Hämmästys oli suuri on Kempakset huomasivat Aallon Noormarkkuun suunnittelemassa Villa Maireassa ideoita ja ratkaisuja, joita Aalto oli toteuttanut Japanin inspiroimana.

Pariskunta tekikin Villa Maireaan useita vierailumatkoja, sillä he suunnittelivat tuolloin omaa ateljeetaloa Lassen lapsuudenkodin tontille Raumalla.

– Kerran huomattuaan tulomme Maire Gullichsen tuli ihmettelemään intoamme ja halusi esitellä taloa.

Kempasten talo saikin vahvoja vaikutteita Villa Maireasta. Ateljeetalo ”slammattiin” ja kalkittiin Villa Mairean oppien mukaan.

Talosta tuli taiteilijan mukaan ”köyhän miehen versio” Villa Maireasta, ja vuosikymmenten saatossa sisustukseltaan hyvin Aalto-henkinen.

Kauttuan Terassitalon sisustuksesta vastaa turkulainen Festart Design. Irtaimisto vaihtuu säännöllisesti, sillä osa kalustuksesta on myynnissä. Festart Desingnin yrittäjä Pertti Männistö on myös keräilijä, jolla on kokoelmissaan Aalto-esineistöä vuosilta 1928–65.

– Terassitalon huonekalut ja valaisimet ovat uudempaa tuotantoa, Männistö kertoo.

Terassitalo (Alvar Aallontie 4, asunto 3) on avoinna lauantaisin 18.3. lähtien klo 11–15. Kesäkaudella avoinna kesäkaudella ti–su klo 11–17.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut