Tervetuloa Kanada-maljan kotiin – Rauma sai niin tekojään kuin jäähallin kolmantena kaupunkina Suomessa. Äijänsuolla on ikää jo 60 vuotta, hallillakin yli 50

Tampere 1956, Helsinki 1958, Rauma 1961. Siinä järjestyksessä Suomeen saatiin tekojääratoja. Tampere 1965, Helsinki 1966, Rauma 1970. Siinä järjestyksessä Suomeen valmistui jäähalleja.

| Päivitetty

"Täyteen emme hallia Pitsiturnauksessa ota ja varaudumme jakamaan katsomon neljään lohkoon", kertoi Kanada-maljan kanssa Äijänsuolla poseerannut Lukon tapahtumapäällikkö Mikael Eklöf. Kuva: Juha Sinisalo

Tampere 1956, Helsinki 1958, Rauma 1961. Siinä järjestyksessä Suomeen saatiin tekojääratoja. Äijänsuon tekojään vihkijäistapahtumassa Porin Karhut voitti Turun Palloseuran. Illan toisessa ottelussa Rauma ja Gävle pelasivat tasan. Tekojään rakentaminen pieneen kaupunkiin oli talkootyön voimannäyttö.

Eikä vain raumalaisten, sillä tekojääratasäätiön jäseniä olivat kaupungin, Lukon, Rauman Pallon, Rauman Säpin, Rauman Iirojen, Rauman Urheilijoiden ja Rauman Työväen Urheilijoiden lisäksi SVUL:n Satakunnan piiri, Porin Karhut, Porin Pallo-Toverit, Eurajoen Pallo, Vammalan Palloseura ja Uudenkaupungin Pallo-46.

Tampere 1965, Helsinki 1966, Rauma 1970.

Siinä järjestyksessä Suomeen valmistui jäähalleja.

Tosin sillä erotuksella, että kahdessa ensin mainitussa kyse on rakennuksista. Raumalla säätiö päätyi todelliseen köyhän miehen ratkaisuun: katto tekojään päälle, sillä hyvä.

Edes pukukoppeja ei kaarihalliin mahtunut. Ne saatiin saman katon alle, laajennusosaan, vasta vuonna 1992.Istumapaikkoja ei ollut, mutta toisaalta kylmähän pakkasessa istuessa olisi tullut. Pari nakkikioskia teki palvelujen virkaa.

Mutta mikä tärkeintä: enää ei kaukaloon satanut vettä, lunta ei tarvinnut kolata eikä aurinko sulattanut jäätä.

Rauman halvan hallin mallille ei Suomessa naureskeltu, päinvastoin. Tekojäitä alettiin kattaa suunnilleen samalla kaavalla kautta maan: esimerkiksi Pori 1971, Vaasa 1971, Turku 1973, Lahti 1973, Hämeenlinna 1979.

Äijänsuon halli siirtyi säätiöltä kaupungin omistukseen 1984, mutta sen jälkeenkin Lukko on useamman kerran pannut miljoonia euroja vanhan hallin parannuksiin.

Vuoden 2006 ison laajennusremontin jälkeen Äijänsuota on kehdannut kutsua jo areenaksi.

Nyt Äijänsuo, Kivikylän Areena, on toista kertaa Kanada-maljan koti. Lukkohan voitti viime kaudella suomenmestaruuden.

Sen Lukko olisi ilman koronaa tehnyt kenties jo vuotta aikaisemmin, mutta se jää ikuiseksi spekulaation aiheeksi. Kun Liiga vihelsi pelit poikki maaliskuussa 2020, oli runkosarjan kakkoseksi noussut Lukko hurjassa vireessä ja vahva mestariehdokas.Koronan takia Lukko myy Pitsiturnaukseen normaalia vähemmän lippuja.

Kivikylän Areenan nykyinen kapasiteetti on 4500 katsojaa, joista 1300 seisomapaikkoja.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut