Suomessa ei ole todettu alkueläinten aiheuttamia, juomavesivälitteisiä epidemioita. Mahdollisuudet sellaiseen ovat asiantuntijan mukaan kuitenkin olemassa.
Tieto Rauman talousvesijärjestelmän puutteista poistaa taudinaiheuttajamikrobeja ei tullut yllätyksenä Rauman Vedelle. Näin sanoo liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki.
– Kyse ei ole vaatimuksista, vaan tavoitetasosta, hän toteaa ja rauhoittelee raumalaisia vedenkäyttäjiä.
– Laskennassa tarkasteltiin kokonaisuudessa vedentuotantoketjua ja siinä olevia kriittisiä kohtia. Mikrobiologinen turvallisuus on hyvällä tasolla.
Suurin miinus alkueläimissä
Länsi-Suomi kertoi tiistaina Rauman Veden tilaamasta MBA-analyysistä (microbial barrier analysis), joka arvioi vesijärjestelmän kykyä estää tauteja aiheuttavien bakteerien, virusten ja alkueläinten pääsyä vesijohtoverkkoon (LS 30.5.).
Analyysin mukaan Raumalla bakteerien poistoteho on selvästi parempi kuin tavoitetaso. Virusten ja erityisesti alkueläinten kohdalla jäädään sen sijaan selvästi tavoitteesta.
Järjestelmän puutteet liittyvät raakaveden suojaamiseen, jota analyysin tehnyt Ramboll pitää Rauman tapauksessa käytännössä mahdottomana. Lisäksi klooriamiiniin perustuva veden desinfiointimenetelmä ei tehoa kovin hyvin viruksiin ja alkueläimiin.
"En olisi huolissani"
MBA-analyysissä poistoteho ilmaistaan eri numeroina eri mikrobityypeille.
Raumalle asetettu tavoite oli bakteereissa ja viruksissa 6, alkueläimissä 5. Tällä hetkellä vesijärjestelmä pääsee arvoihin 7,2 (bakteerit), 4,9 (virukset) ja 3,3 (alkueläimet).
Erot ovat merkittävämpiä kuin ensinäkemältä voisi olettaa, sillä asteikko on niin sanotusti logaritminen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Ilkka Miettinen pitää kuitenkin kuutosen tavoitteita "tosi kovina".
– En olisi huolissani, jos taso on viitosen luokkaa, hän sanoo.
Raakaveden riskejä
Toisaalta Miettinen huomauttaa, että jos raakavesistöissä on esimerkiksi jätevesipäästöjen riskejä, niin myös riski veden saastumiselle taudinaiheuttajilla on korkeampi.
Jokin häiriö- tai poikkeustilanne voi nostaa taudinaiheuttajien pitoisuutta vesistössä nopeastikin.
– Pintavesissä voi silloin olla hetken aikaa tiivis tunnelma, kun mikrobeja on pitkin ja poikin. Silloin on parempi, että kaikki toimii kuin Strömsössä.
Rauman raakavesilähteinä toimivien Eurajoen, Lapinjoen ja Äyhönjärven valuma-alueilla on erittäin paljon asutusta ja teollisuutta, ja takavuosien jätevesipäästöt ovat monella tuoreessa muistissa.
Tämä korostaa vedenpuhdistusprosessin merkitystä riskienhallinnassa.
Naapurissa epidemioita
Suomessa talousvesivälitteisiä epidemioita aiheuttavat yleisimmin norovirus ja kampylobakteeri.
– Alkueläimet ovat potentiaalinen uhka, mutta taivaan kiitos meillä ei ole vielä Ruotsin tapaista tilannetta, Miettinen sanoo.
Länsinaapurissa on ollut tällä vuosituhannella laajoja kryptosporidioosiepidemioita, joissa juomaveden kautta saatuun ripulitautiin on pahimmillaan sairastunut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Epidemioita on ollut myös Norjassa.
Taudin aiheuttavat esimerkiksi nautakarjassa esiintyvät Cryptosporidium-alkueläimet, jotka voivat levitä lannan kautta veteen. Jotkin lajit elävät myös luonnonvaraisissa eläimissä.
Nautoja ja salaattia
Suomessa kryptosporidioosin ei ole todettu levinneen juomaveden välityksellä. Laajemmat sairastuneiden määrät ovat liittyneet suoraan nautojen kanssa työskenteleviin tai heidän kanssaan lähikontaktissa olleisiin esimerkiksi Pohjanmaan rannikolla.
Riski naapurimaiden kaltaisiin vesivälitteisiiin epidemioihin on katsottu meillä pieneksi, mutta toisaalta riskitason nousua on pidetty ilmeisenä.
– Tartunta voisi tulla ehkä ennemmin uimavesien kautta, Miettinen miettii.
Ruokaviraston mukaan Suomessa on ollut myös kryptosporidioosiepidemioita, joissa tartuntojen on epäilty tulleen salaatista.
"Ollaan helisemässä"
Rauman vesijärjestelmän puutteet eivät tarkoita, ettei vesijohtovesi olisi turvallista. Vastamäen mielestä nykytilannetta ei voikaan pitää missään nimessä huonona.
Ennakkoarvion perusteella alkueläinten poistotehon taso voisi silti nousta ongelmaksi, jos raakavesilähteet saastuisivat pahasti eikä sitä huomattaisi riittävän nopeasti.
– Jos kontaminaatio on massiivinen, kolmosen kanssa ollaan helisemässä, Miettinen toteaa yleisesti ottamatta suoraan kantaa Rauman tilanteeseen.
UV korjaisi tilanteen
Äyhönjärven vesilaitoksen laajennussuunnitelman toteutuminen toisi vedenkäsittelyprosessiin uuden desinfiointimenetelmän, UV-säteilytyksen.
Se on erittäin tehokas myös alkueläimiä vastaan ja nostaisi poistotehon tavoitetasolle eli viiteen. Laajennuksen pääsyy tämä ei silti ole.
– Jos toimenpiteisiin lähdetään, tulee kaikki huomioida. Mikrobit ovat tässä yhtenä asiana, Jukka Vastamäki sanoo.
Investoinnista päätetään loppuvuonna, kun vesi- ja viemäriliikelaitos laatii talousarvionsa ja kaupunginvaltuusto päättää kokonaisuudesta. Vastamäen mukaan aikaa laajennuksen toteutumiseen menee parhaassakin tapauksessa ainakin vuosi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.