Koronavirustartuntojen päivittäinen tapausmäärä olisi huhtikuussa vähintään moninkertainen nykyiseen verrattuna, jos epidemian leviämisvauhti jatkuu, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n oikeusministeriölle tekemistä laskelmista.
STT sai haltuunsa THL:n perjantaina ministeriölle antaman lausunnon.
Nämä laskelmat olivat yksi syy siihen, miksi kuntavaalit päätettiin siirtää kesäkuulle, jolloin kausivaihtelu ja rokotukset helpottavat tautitilannetta.
THL laski kolme erilaista skenaariota epidemian kululle. Helpoimmassa skenaariossa päivittäisiä tartuntoja olisi kuntavaalien aikaan ollut noin 2 600, mutta vakavimmassa skenaariossa niitä olisi ollut yli 11 000. Tähänastisen epidemian aikana päiväkohtainen huippu on ollut noin 800 tartunnan tuntumassa.
Jos laskelmat tehdään helpoimman ja vaikeimman skenaarion eri tartuttavuus- eli R-lukujen keskiarvolla, tartuntoja olisi noin 5 600 päivässä.
Kausivaihtelu ja rokotukset auttavat
THL:n johtaja Markku Tervahauta sanoo STT:lle, että terveysturvallisuuden kannalta kuntavaalien siirto kesäkuulle vähentää koronatartuntoja ja siten myös taudista johtuvia kuolemia, mutta vaikutuksen suuruutta on hyvin vaikea arvioida. Hän muistuttaa, että tulevaisuuden ennustaminen on hyvin epävarmaa ja että vähänkään tarkempia laskelmia pystytään tekemään vain muutamalle lähimmälle viikolle. Epidemian helpottaminen kesää kohti on kuitenkin hyvin todennäköistä.
– Kausivaihtelu, rokotukset ja nyt käynnissä olevat sulut antavat loogisesti ymmärtää, että kesäkuuhun mennessä tautitilanne olisi helpompi. Tämä on se logiikka, mutta on erittäin vaikea ruveta sanomaan, mikä määrä silloin tai tuolloin olisi tartuntoja, hän sanoo.
– Tällä näkymällä olemme merkittävästi helpommassa tautitilanteessa kesäkuussa kuin reilun kuukauden päästä.
Portugali piti vaalit vaikeassa tilanteessa
Vaalien siirtoa on vastustettu perussuomalaisten suunnalta vetoamalla muun muassa siihen, että Portugalissa järjestettiin tammikuussa presidentinvaalit, vaikka tartuntoja todettiin tuolloin noin 12 000 päivässä. Tervahauta ei tunne erityisemmin Portugalin tilannetta, mutta sanoo, että vaalit on tietysti mahdollista järjestää kaikissa tilanteissa.
– Mutta onko se terveysturvallista, järkevää ja loogista, siihen poliittiset päättäjät ovat joutuneet kantaa ottamaan, hän sanoo.
Hän korostaa, että Suomenkin päätös vaalien siirtämisestä on selkeästi poliitikkojen käsissä oleva päätös.
Reilun 10 miljoonan asukkaan Portugalissa aloitettiin tammikuussa ennen vaaleja tiukka koronasulku, joka on jatkunut siitä asti. Maan terveydenhuoltojärjestelmä kävi romahtamisen partaalla. Vaalit saatiin kuitenkin järjestettyä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.