Rauman metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla käsitellään myös Rauman sekä Euran eteläosan viemäröidyt yhdyskuntajätevedet. Liete poltetaan teollisuuslietteen tavoin taustalla keskellä näkyvässä Rauman Biovoimassa, jossa tuotetaan sähköä, kaukolämpöä ja teollisuushöyryä.
Jos asut kauko- tai sähkölämmitetyssä talossa Raumalla, kotisi lämpenee kakalla.
Tämä on toki vain osatotuus, sillä suurin osa kaupungin kaukolämmöstä syntyy metsäteollisuuden sivuvirtoja sekä muun muassa kaupan ja teollisuuden pakkausjätettä polttamalla. Harvemmin kuitenkin puhutaan siitä, että polttoaineisiin kuuluu myös yhteispuhdistamon liete.
Rauman Biovoimassa siis hyötykäytetään se, mitä ihmisten ulosteista on jäljellä jäteveden puhdistusprosessin jälkeen. Samalla vessanpytystä vedetty tuote palaa toisessa muodossa takaisin koteihin.
Yritimme selvittää, millainen kakan merkitys on raumalaisena lämmönlähteenä.
Euran lietteet menevät muualle
Yhteispuhdistamolla käsitellään metsäteollisuuden jätevesien ohella Rauman kaupungin viemäriverkostossa virtaava jätevesi. Jälkimmäisessa ovat mukana myös Eurajoen eteläosan viemäröidyt jätevedet.
Nämä kaksi kuntaa kuuluvat siihen pieneen vähemmistöön Suomen kunnista, joiden yhdyskuntajätevedesta jäävä liete poltetaan. Käytännössä näin tehdään vain niissä muutamissa kunnissa, joissa teollisuuden ja kunnan jätevedet käsitellään yhdessä.
Vesilaitosyhdistyksen edellisvuonna julkaiseman selvityksen mukaan vuonna 2020 Suomessa syntyvästä lietteestä poltettiin kaksi prosenttia. Energiaksi toki hyödynnettiin paljon suurempi osa, sillä yli 40 prosenttia mädätettiin pääosin biokaasuksi.
Myös osa JVP-Euran lietteestä – tarkemmin sanottuna teollisuuden kuituliete – poltetaan, mutta Sastamalassa. Varsinainen puhdistamoliete kompostoidaan Forssassa.
Kuivaus vie paljon energiaa
Märkä liete ei sellaisenaan ole millään lailla järkevää polttoainetta. Siksi liete on kuivattava ennen polttoa noin 30 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen.
Kuivattuna asumajätevesiliete on sen sijaan hyvä polttoaine, sanoo omaa lietteenpolttotekniikkaansa kehittävän Endev oy:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Petteri Peltola.
– Lämpöarvo on varsin kohtuullinen: rikkiä on vähän ja tuhkaa tavallisesti noin 30 prosenttia kuiva-aineesta, hän listaa.
Peltolan mukaan kuivan "kakkalietteen" lämpöarvo on 14-17 megajoulea kilossa. Se on käytännössä samaa luokkaa kuin käyttökuivassa klapissa.
Kuivaus vie kuitenkin paljon energiaa ja saattaa nollata kokonaisuuden energiahyödyn tai tehdä taseesta negatiivisen.
Enimmäkseen kuitulietettä
Raumalla ylivoimainen valtaosa puhdistamolietteestä on metsäteollisuuden niin sanottua primäärilietettä. Siinä on paljon puuperäistä kuitua, mutta toisaalta tuhkapitoisuus voi olla melko korkea.
– Rauman Biovoiman polttama yhteispuhdistamon kokonaislietteen määrä viime vuonna oli noin 115 000 tonnia, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Timo Pitkänen.
Tässä määrässä kuiva-ainepitoisuus on noin 30 prosenttia.
Kaupungin yhteiskuntajätevesilietteen osuutta kokonaisuudesa Pitkänen ei kerro. Se johtuu lämpölaitosta ja puhdistamoa operoivan UPM:n linjasta, jonka mukaan juuri mistään ei avata kovin tarkkoja yksikkökohtaisia lukuja.
Neljä miljoonaa tuhatta litraa
Joudumme siis laskuhommiin.
Vesi- ja viemäriliikelaitokselta saamme tiedot yhteispuhdistamolle pumpatusta jätevesimäärästä. Mutta koska olemme kiinnostuneita vain kakkavedestä, pitää kokonaisuudesta vähentää roimasti jätevettä tuottavan HKScanin osuus.
Lopputuleman kertoo Rauman Veden käyttöpäällikkö Juho-Pekka Erama.
– Yhteispuhdistamolle pumpattu jätevesimäärä oli 4 085 746 kuutiometriä. Se oli lähes kokonaan yhdyskuntajätevettä.
Apua Helsingin luvuista
Yhdyskuntajätevedestä jäävän lietteen määrä on arvioitava karkeasti.
Käytämme lähteenä Helsingin jätevedenpuhdistamojen julkisia raportteja. Niiden lukuja soveltamalla selviää, että yhdestä kuutiometristä jätevettä jää reilut 600 grammaa kuivattua lietettä.
Tällä perusteella voidaan arvioida, että Rauman ja Eurajoen kakkavesistä syntyi viime vuonna reilut 2 500 tonnia kuivattua lietettä.
Se olisi noin 2,2 prosenttia kaikesta yhteispuhdistamon lietteestä.
Kokonaisuus alkaa hahmottua
Pitkäsen mukaan Rauman Biovoimassa viime vuonna poltetun lietteen lämpöarvo oli noin 88 gigawattituntia. Polton hyötusuhde on 80-85 prosenttia, joten lopputulema on 70-75 gigawattituntia.
Rauman 2,2 prosenttia vastaava osuus olisi noin 1,65 gigawattituntia.
Todellisuudessa yhdyskuntajätevesilietteen osuus on huonomman lämpöarvon vuoksi pienempi. Raumalla liete on kuitenkin samaa soppaa, joten jätämme erottelun tekemättä.
Lisäksi on huomioitava, että Rauman Biovoima on yhteistuotantolaitos, joka tuottaa myös sähköä sekä teollisuushöyryä.
Tässä suuruusluokkaa hahmottelevassa laskelmassa voimme kuitenkin olettaa, että kaikki lietteestä saatu energia lähtee verkkoon ja raumalaisten lämmityskäyttöön.
Jopa 300 asuntoa
Mitä laskelmasta saadut luvut sitten tarkoittavat käytännössä?
1,65 gigawattituntia on kotitalouksissa tutummiksi kilowatttitunneiksi muunnettuna 1,65 miljoonaa. Sillä lämpenee keskimäärin ja karkeasti arvioituna reilut 80 pientaloa tai 300 kerrostaloasuntoa.
Tällä perusteella voi hyvin sanoa, että laskennallisesti ainakin parin-kolmensadan raumalaisen koti lämpeää kakalla.
Rovaniemellä tehdään "paskasta kultaa"
Pohjois-Suomessa on panostettu suoraan kakkalämpöön.
Rovaniemellä toimii suomalaistekniikkaa pilotoiva laitos, joka keskittyy tuottamaan lämpöä pelkästään yhdyskuntajäteveden lietteestä. Laitos perustuu cleantech-yritys Endevin kehittämään prosessiin, jota yritys kutsuu nimellä Paku eli "paskasta kultaa".
Prosessissa liete poltetaan 850 asteen lämpötilassa, joka hävittää muun muassa lääkejäämät. Niinpä jäljelle jäävää tuhkaa voidaan käyttää lannoitteena metsissä ja jopa pelloilla – tai ainakin se on tavoitteena.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.