Yli 15 vuotta rakennettu Olkiluoto 3 (OL3) on kansan suussa leimattu maailman hitaimmaksi ydinvoimalahankkeeksi.
Olkiluoto 3:n rakentaminen aloitettiin vuonna 2005, ja sen piti alun perin valmistua neljässä vuodessa. Poikkeuksellisista viivästyksistä kärsinyt hanke ei silti ole pisimpään kestänyt, avoinna oleva ydinvoimalaprojekti.
– OL3 on vasta kahdeksannella sijalla, huomauttaa asian esille nostanut Suomen ekomodernistit ry.:n (SEM) perustajiin kuuluva Kaj Luukko blogissaan.
SEM pitää ydinvoimaa yhtenä tärkeänä osana ilmastonmuutoksen vastaista taistelua.
Ukraina, Intia, Slovakia ja Taiwan
Luukko niputti ydinvoimatietoja yhteen Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n tilastoista. Niiden mukaan maailmalla on kesken seitsemän voimalaa, jotka ovat olleet rakenteilla Olkiluoto kolmosta pidempään ja joita ei ainakaan virallisesti ole kuopattu.
Ukrainassa Khmelnitski 3 ja 4 -yksiköiden rakentaminen alkoi jo 80-luvun puolivälissä. Samoihin aikoihin aloitettiin kahden lisäyksikön rakentaminen Slovakian (tuolloin vielä Tsekkoslovakian) Mochovcen voimalaitoskokonaisuuteen.
Taiwanin Lungmenin ydinvoimaloiden rakentaminen alkoi puolestaan 1990-luvun lopulla ja Intian Kalpakkamissa sijaitsevan Madrasin voimalan vuonna 2004.
Poliittisia tuulia ja talouspulmia
Syyt viivästyksiin ovat vaihtelevia ja ulottuvat politiikasta tekniikkaan ja talouteen.
Esimerkiksi Ukrainassa rakentaminen pysähtyi Neuvostoliiton hajotessa, ja Venäjän kanssa syntyi sopimus niiden loppuunsaattamisesta vasta vuonna 2010. Maiden välisten ristiriitojen vuoksi sopimus purettiin viisi vuotta myöhemmin, minkä jälkeen rakentamiseen otettiin mukaan korealainen yhtiö.
Taiwanissa rakentamista ovat vaikeuttaneet sisäpoliittiset ristiriidat, maanjäristykset, rakennuspaikalta tehdyt arkeologiset löydöt ja talousvaikeudet. Myös poliittiset voimasuhteet ovat kääntyneet ydinvoiman vastaisiksi, eikä voimaloita välttämättä edes yritetä rakentaa valmiiksi.
Slovakiassa jarruna on ollut erityisesti kustannusten nousu, ja mutta nyt voimalahankkeet ovat lähellä valmistumista.
Intiassa puolestaan on kyseessä niin sanotun hyötöreaktorin prototyyppi, minkä vuoksi sen ottaminen listalle on jossain määrin kyseenalaista.
Luukko huomauttaa, että oikeastaan myös OL3 on ensimmäinen laatuaan.
"Isonkin voimalan voi rakentaa viidessä vuodessa"
Luukko on koulutukseltaan energiatekniikan insinööri. Olkiluodon pulmina hän pitää aiemminkin kuultuja seikkoja, kuten yltiöoptimistista aikataulua ja etenkin keskeneräisiä suunnitelmia.
Alihankintaketjun monikansallisuuskin toi pulmia ja rakentamisen aikataulu osui hankalaan saumaan, sillä ydinvoimaosaajista oli pulaa.
– Ydinvoimalan rakentamisessa ei ole mitään teknisesti niin vaikeaa asiaa, jota ei osattaisi tehdä. Ongelmat ovat kokonaisuuden hallinnassa, Luukko miettii.
Hänen mielestään OL3-hankkeen hitaus kertookin vain yksittäisestä hankkeesta, ei yleisesti ydinvoimarakentamisesta. Hankkeen käyttäminen esimerkkinä ydinvoiman vastustamiseksi on Luukon mielestä niin sanottua kirsikanpoimintaa.
– Tilastojen mukaan isonkin ydinvoimalan voi rakentaa noin viidessä vuodessa, hän huomauttaa.
Länsimaissa ei yhtään valmistunutta
IAEA:n tilastojen mukaan OL3:n rakennusaikana onkin aloitettu ja saatu maaliin eli kaupalliseen sähköntuotantoon peräti 50 voimalaa eri puolilla maapalloa.
Valmistuneiden voimaloiden yhteenlaskettu teho on noin 49 000 megawattia.
Yhtä poikkeusta lukuunottamatta kaikki reaktorit ovat tosin pienempiä kuin 1600 megawatin OL3. Samaan – ja samalla hieman sen ohi – yltää valmistuneista laitoksista vain vastaavanlainen EPR-tyypin laitos, Kiinan Taishan 1.Muut 49 valmistunutta voimalaa ovat pienimmillään teholtaan noin 300 ja suurimmillaan noin 1420 megawattia.
Rakentamisajat ovat olleet lyhymmillään jopa alle neljä vuotta. Suurimassa osassa aikaa on kulunut 5-6 vuotta, ja kymmeneen vuoteen venyi vain neljä hanketta.
Huomionarvoista on se, että yksikään ei sijaitse niin sanotuissa länsimaissa. Kaikki valmistuneet hankkeet on rakennettu Venäjällä, Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Pakistanissa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.