Jos spekulointi Otanlahden pohjukan täyttämisellä johtaisi toteutukseen, kyseessä olisi käytännössä paluu jo aiemmin käytettyyn rannanmuokkaukseen.
Ajatuksen lahden täyttämisestä nosti alkuviikolla pöydälle Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.). Hänen mielestään täyttää voisi puolet lahdesta, mikä synnyttäisi lisää tilaa muun muassa matkailuvaunuille ja -autoille sekä parantaisi uimaolosuhteita.
Lue lisää: Kalle Leppikorpi esittää Otanlahden täyttämistä – "Meillä on ruokoton rantapohjukka"Lue lisää: Otanlahden pohjukan täyttö olisi ratkaistavissa sekä eurojen että teknisen toteutuksen puolesta
Tämä ei kuitenkaan olisi ensimmäinen kerta, kun Otanlahtea täytetään.
Lähtikö kaikki tiestä?
Alue on luonnostaan alavaa, joten rantaviiva olisi joka tapauksessa siirtynyt maankohoamisen vuoksi jonkin verran. Ihmisvoimin tehdyt muutokset ovat kuitenkin olleet nopeampia ja laajempia.
Seikka näkyy erittäin hyvin sekä eri-ikäisiä ilmakuvia että karttoja vertailemalla.
Vuonna 1950 otetussa ilmakuvassa Otanlahden pohjukan vesi ulottuu selvästi pidemmälle itään kuin nykyisin. Varpaansa olisi voinut kastella ainakin nykyisellä Suvitiellä saakka ja vähän pidemmälläkin.
Kaksitoista vuotta myöhemmin julkaistun peruskartan mukaan merkittävää muutosta ei ollut tapahtunut vielä 1960-luvulle tultaessa. Pohjukka alkoi selvästi lyhentyä vasta sen jälkeen.
Syynä oli tuolloinkin alueen kehittäminen, kuten tien rakentaminen lahden ja urheilukentän väliin.
Alkuhiekat Pärskältä
Vaikka ilmakuva on mustavalkoinen, näyttää lahden perukan pohja ja ranta 50-luvullakin melko hiekkavoittoiselta.
– Liettymättömissä lahdissa pohja on usein hiekkaa. Sitä en tiedä, oliko sitä Otanlahdessa jo luontojaan niin paljon, että juuri sinne alettiin siksi rakentaa uimarantaa, pohtii Rauman entinen ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen.
Niin tai näin, ranta ei sellaisenaan ilmeisesti vastannut sille asetettuja vaatimuksia. Siksi hiekkaa ryhdyttiin rahtaamaan muualta.
Hyvärisen tietojen mukaan alkuvaiheen hiekka oli peräisin nykyisestä Bergströmin lammesta. "Pärskän" kaivuulla on näin ollen roolinsa kahden raumalaisuimarannan historiassa.
Muutosta voi tutkia oheisesta Maanmittauslaitoksen ilmakuvaparista, jonka kuvat ovat vuosilta 1950 ja 2022. Kuvia voi vaihtaa edestakaisin keskellä olevaa nuolta siirtämällä.
Venelaiturit poistettiin
Otanlahdella yksi kerta ei kuitenkaan kehittäjille riittänyt, vaan hiekkaa lisättiin myöhemminkin yhteen tai useampaan otteeseen.
– Aineksia on tuotu myös kauempaa. Arvaan, että Säkylästä varsinkin, Hyvärinen sanoo.
Karttojen ja ilmakuvien perusteella hiekkatäyttö siirsi pohjukan rantaviivaa länteen 60-70 metriä.
"Tuontihiekkaa" käytettiin lisäksi lahden pohjoisrannan muokkaamiseen ja nykyisen maauimalan edustalla sijainneen lahdelman täyttämiseen. Samalla poistettiin Otanlahdella aiemmin sijainneet pienvenelaiturit.
Sittemmin hiekkaa on tuotu myös Raumanmeren juhannusjuhlien tarpeisiin. Kyse ei kuitenkaan ole ollut vesialueen täytöstä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.