Syvän keltaiset, oksasta roikkuvat pallukat eivät maallikolle näytä välttämättä edes eläviltä. Ja vaikka näky eliöksi ymmärrettäisiin, niin epäusko iskee usein viimeistään siinä vaiheessa, kun joku sanoo lajin pystyvän liikkumaan metsässä paikasta toiseen.
Tällainen kuitenkin on limasieniin kuuluva rypäleputkinen, jonka Tapio Nylund kuvasi Lähdepellon maastossa muutama viikko sitten.
– Limasienet eivät ole kasveja, sieniä eikä eläimiä, vaan eräänlaisia ameeboja. Suotuisissa olosuhteissa limakot ryömivät eteenpäin bakteereja syöden, kunnes on aika pysähtyä ja muodostaa itiöpesäkkeitä, hän kirjoittaa Länsi-Suomen Facebookissa ylläpitämään LS Luonto -ryhmään lähettämänsä kuvan yhteydessä.
Nylund on lähettänyt ryhmään kuvia muistakin limasienistä, kuten sudenmaidosta. Samoin on tehnyt paranvoin kuvannut Hannu Helleaho.
Enemmän ja vähemmän outoja
Tänä syksynä LS Luonto -ryhmään on tullut limasienien ohella kuvia muutamista muistakin sellaisista lajeista, joita kaikki eivät osaa pitää raumanseutulaisen luonnon asukkaina.
Yksi tällainen laji on tikli, johon harvempi kiinnittää huomiota kesäisin. Talvella laji kuitenkin siirtyy muun muassa pihoille, ja sen poikkeuksellisen värikäs olemus kiinnittää monen huomion.
Tiklistä löytyy punaruskean, mustan ja valkoisen ohella kirkkaan keltaista. Silmiinpistävintä on kuitenkin voimakkaan punainen "naamari".
Eksoottisilta voivat monen silmissä vaikuttaa myös esimerkiksi punaiset käpylinnut ristiin menevine papukaijanokkineen. Viiksitimalikin on useimmille hyvin erikoinen näky, vaikka laji onkin jo nykyisin Rauman seudulla tavallisenpuoleinen tuttavuus.
Leipiä korissa ja hyönteisiä lumella
Tapio Nylund on kuvannut myös helttasienen, jonka olemassaoloa voisi olla vaikea uskoa, ellei tietäisi lajista mitään.
Kyseessä on leipäkorisieni. Se on erikoinen ilmestys, sillä korimaisessa maljassa on itiöiden täytämiä ja leiviltä näyttäviä pussukoita (oikea nimitys on peridioli).
Lumien myötä Nylund pääsi kuvaamaan myös yhdistelmän, jota asiaan vihkiytymätön pitää erikoisena, nimittäin hyönteisiä lumella. Kun kohteena on lumikorento, yhdistelma on sen sijaan juuri oikea - laji elää pääasiassa lumen alla, mutta tulee hangelle esimerkiksi parittelemaan.
Kuvaustapa voi muuttaa kaiken
Aina paikallista lajistoa esittävän kuvan erikoisuus ei liity itse lajiin, vaan kuvaustapaan. Mittakaavaa ravisuttava erspektiivi, näköharhaa muistuttava kuvakulma tai esimerkiksi totutusta poikkeava lajin elämänvaihe voivat tehdä näkymistä hämmentävän erilaisia kuin yleensä.
Tässä LS Luonnon syksyn sadosta löytyy useita esimerkkejä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.