"Olkiluoto 2 laitoshätätila. Kaikki toimintaryhmät valmistautukaa käynnistämään toiminta." Joulukuun kymmenentenä tällainen viesti lähti kaikille Säteilyturvakeskuksen (Stuk) työntekijöille hieman ennen kello yhtä iltapäivällä.
– Moni stukilainen hätkähti ilmoitusta. Puhelimessa jouduttiin korostamaan, ettei kyseessä ole harjoitus, muistelee johtaja Kirsi Alm-Lytz Stukista.
Seurasi valmiusruljanssi, jollaista ei oltu nähty Suomessa koskaan aiemmin. Täysvalmiudessa olivat Stukin ohella nopeasti niin valtioneuvosto kuin avainministeriötkin.
Virallinen tieto kulki nopeasti, mutta ei lähelle.
Oletuksena oli aluksi onnettomuus
Aluksi oletettiin, että Olkiluodossa oli tapahtunut onnettomuus eikä käyttöhäiriö.
– Päähöyryputkien säteilymittausten raja-arvon ylittyminen voi olla indikaatio äkillisestä polttoainevauriosta. Se oli meidän oletuksemme tilanteen alkuvaiheessa, kertoo apulaisjohtaja Tomi Routamo Stukista.
Varsin pian kävi ilmi, ettei laitosalueen ulkopuolisille tai edes laitoksen työntekijöille aiheudu vaaraa. Siksi mitään toimia väestön suojaamiseksikaan ei tarvittu. Stukin viestinnässä tätä pidettiin yhtenä kärkiviestinä.
Käsitys tapahtumasta ja sen vaarallisuudesta tai vaarattomuudesta kulki kuitenkin esimerkiksi Rauman ja Eurajoen johtoon hitaammin kuin vaikkapa Ruotsiin. Poikkeustilanne toikin esille kriisiviestinnän pullonkauloja erityisesti paikallisella tasolla.
Vaaratiedote on tarkoitettu vaaratilanteisiin
Jos väestönsuojelutoimia olisi tarvittu, olisi niistä tiedottaminen ollut Satakunnan pelastuslaitoksen tehtävä. Käytössä olisivat olleet hätätiedotepalvelut ja tarvittaessa yleinen hälytysmerkkikin.
Mutta nyt vaaratiedote ei piipannut tekstiviestinä puhelimessa, vaikka monet lähikuntien asukkaat sitä kaipasivatkin.
– Vaaratiedotejärjestelmää käytetään vain silloin, kun tilanteesta aiheutuu vaaraa. Sen takia järjestelmä ei ollut käytössä, perustelee ylitarkastaja ja tapahtuma-aikaan valmiusjohtajana toiminut Jukka Kupila.
Stukissa puolestaan katsottiin, että media tavoittaa tässä tilanteessa kansalaiset parhaiten. Asiaa valottaneen kyselyn mukaan näin myös tapahtui.
Ensimmäisenä ajatuksena lipsahdus
Viestintä kuntalaisille on kuitenkin eri asia kuin virallinen viestintä. Hidas tiedonkulku on herättänyt voimakasta kritiikkiä erityisesti Eurajoella.
– Meillä tilanne tuli tietoon noin kello 14.30 median kautta, muistelee kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi.
Virallista tietoa ei tullut suoraan sen enempää Teollisuuden Voimalta (TVO), pelastuslaitokselta kuin Stukiltakaan. Lakaniemen mielessä heräsikin kysymys virheestä. Edellisenä päivänä oli pidetty valmiusharjoitus Olkiluodon ykkösyksiköllä.
– Ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt on lipsahtanut edellisen päivän harjoitustiedote julkisuuteen.
Asian todellinen laita piti varmistaa ottamalla kunnasta yhteyttä voimalaitokselle ja viranomaisiin eikä päinvastoin.
Ilmavirtaukset veivät Rauman suuntaan
Vaikka Olkiluodon ydinvoimala sijaitsee Eurajoella, on Rauman kauppatori lähempänä laitoksia kuin Eurajoen keskusta. Julkisuudessa ei kuitenkaan ole nostettu esille tiedonkulun hitautta Raumalle.
Kaupungin rooli on kiinnostava myös meteorologisista syistä. Ilmatieteen laitoksen leviämisennusteen mukaan ilmavirtaukset suuntautuivat tapahtumapäivänä Olkiluodosta lounaan suuntaan. Jos suojaustoimia olisi tarvittu, olisi juuri Rauma ollut todennäköisesti kriittisin alue.
Kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen sai kuitenkin tiedon tapahtumista vielä myöhemmin kuin Lakaniemi.
TVO:lle ja pelastusviranomaisille oli soitettava itse
Tieto Olkiluodon poikkeustilanteesta tuli Luukkoselle kaupundin oman organisaation sisältä puhelimitse melko tarkasti kaksi tuntia pikasulun jälkeen – ja vain, koska soittaja oli ymmärtänyt varmistaa epämääräiset puheet Stukin verkkosivuilta.
Kun kaupungin kriisijohtoryhmä oli kutsuttu koolle, Luukkonen oli itse yhteydessä voimayhtiöön ja pelastuslaitokselle. Oleellista oli saada tieto siitä, edellyttikö tilanne välittömiä toimia Raumalla.
– Kriisijohtoryhmä oli koolla noin klo 15.10. Seurasimme Stukin tiedotuskanavaa ja valmistelimme mahdollisia toimenpiteitä, jos tilanne etenee ennakkotiedoista, Luukkonen kertoo.
Virallinen tieto OL2:n poikkeustilanteesta ehti Raumalle ja Eurajoelle pelastuslaitokselta tekstiviestillä lähes kolme tuntia pikasulun jälkeen.
Lakaniemi: "Onni onnettomuudessa"
Lakaniemi korostaa, että laitoksen turvajärjestelmien toimivuus oli "onni onnettomuudessa". Tilanne olisi ollut aivan toinen, jos kunnissa olisi tarvittu valmiustason nostoa ja varautumista suojaustoimiin.
– Tiedon täytyy tiedon tulla alueen kuntiin nopeasti, jotta voimme laittaa oman organisaatiomme valmiustoimet ripeästi käyntiin ja tiedottaa kuntalaisia tilanteen vaatimalla tavoin.
Lakaniemen ja Luukkosen mukaan asiaa on käyty huolellisesti läpi eri tahojen kesken. Stuk aikoo antaa asiassa myös uudet suositukset.
Johtajat uskovat, että tästä opittiin
Johtajat ovatkin luottavaisia sen suhteen, että pullonkaulat on nyt avattu. Luukkosen mielestä tiedon on kuljettava nopeasti virallista reittiä eikä epäviralisia kanavia pitkin.
– Kriisijohtamisessa noudatetaan virallisia ohjeita ja sen kautta saatua tietoa. Tämä on keskeistä ja kriittistä.
Oleellisin ketju vie hänen mukaansa voimayhtiöstä Stukiin, sieltä pelastuslaitokselle ja edelleen kuntiin.
– Tilanteesta on opittu kaikissa organisaatioissa. Toivottavasti tällaisia tapahtumia ei enää tule, Lakaniemi summaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.