Tietoturvan ymmärtämisestä on tullut kansalaisen perustaito. Tällaisen viestin haluaa välittää Tampereen kaupungin tietosuojavastaava Ari Andreassen.
Andreassen on tunnettu tietoturva- ja tietosuojaluennoitsija, joka piti lokakuussa esitelmän myös Säkylän kansalaisopistossa.Andreassenin mukaan tietoturvan riskien ymmärtäminen auttaa varautumaan vaaratilanteisiin.
– Silloin elämä pyörii ihan normaalisti. Jos niitä ei ymmärrä, vaikeuksia voi tulla, Andreassen toteaa.
Kiristyksiä, petoksia, jopa asuntomurtoja
Tietoturvalla on Andreassenin mukaan yhtä paljon määritelmiä kuin on määrittelijöitäkin. Yleisesti se liitetään atk-laitteiden ja muiden internetissä toimivien välineiden käyttöön, ja siitä miten tiedon siirtäminen pysyy turvassa sen siirtämisen aikana.
Tietoturvan ja tietosuojan käsitteitä ei tule sekoittaa keskenään, sillä tietosuoja koskee yksinomaan henkilötietojen käsittelyä. Tietoturva on huomattavasti laaja-alaisempi.
Andreassenin mukaan maailmassa on koko ajan suuri määrä ihmisiä, jotka etsivät laitteiden ja ohjelmistojen tietoturva-aukkoja, joita hyödyntämällä laite tai sen sisältämät tiedot ovat vaarassa joutua sivullisille.
– Joukossa on rikollisia, jotka yrittävät hyötyä tiedoista rahallisesti. Se voi näkyä kiristyksinä, luottokorttipetoksina, tilauspetoksina tai identiteettivarkauksina, hän toteaa.
Äärimmäisiin esimerkkeihin kuuluvat asuntomurrot, jotka on tehty asunnon omistajan oman web-kameran avulla. Kameran hakkeroinut voro on tarkkaillut sen omistajan liikkeitä pidemmän aikaa ja ajoittanut asuntomurron sellaiselle ajalle, kun asunto on tyhjillään.
Yksinkertainen keino estää kuvatunlainen ryöstö on kunnollisen salasanan asettaminen web-kameraan.
Huomattavan pitkä salasana ja suojakoodi
Salasana on avainasemassa muissakin nettikäytössä olevissa laitteissa ja sovelluksissa.
– Salasanan kannattaa olla huomattavan pitkä. Vähintään 15 merkkiä on sellainen, jota itse suosittelen. Se voi olla esimerkiksi pitkä luonnollista kieltä oleva lause, jonka itse muistaa, mutta toisen on lähes mahdotonta arvata, Andreassen ohjeistaa.
Älypuhelimen tietoturva on oma lukunsa. Useimmilla meistä on kännykässä koko joukko erilaisia sovelluksia, joihin ei tarvitse ensimmäisen kirjautumiskerran syöttää salasanaa.
– Jos kännykkä joutuu suojaamattomana vieraisiin käsiin, voi tulla isoja ongelmia. Moniin sovelluksiin saa vaihdettua salasanan palauttamalla sen sähköpostiin, ja jos sähköposti on puhelimeen asennettu, niin kännykän käsiinsä saaneella on mahdollisuus vaihtaa kaikki salasanat ja kaapata käyttäjätilit, Andreassen sanoo.
– Suosittelen sim-kortin pin-koodin lisäksi pitämään erillistä suojakoodia.
Uusimmissa puhelimissa myös sormenjälkitunnistautuminen on Andreassenin mukaan kehittynyt sille tasolle, että sellaisen käyttäminen on turvallista.
Kaikki päivitykset muistettava ladata
Laitteiden ohjelmisto- ja tietoturvapäivityksistä huolehtiminen on myös tärkeä muistaa. Andreassenin mukaan esimerkiksi kännyköitä myyvillä liikkeillä on tapana myydä halvalla puhelinmalleja, joiden käyttöjärjestelmien tietoturvapäivitykset ovat pian loppumassa.
– Kannattaa aina kysyä, kuinka kauan puhelimeen on tulossa tietoturvapäivityksiä. Sellaiseen kysymykseen myyjä ei saa valehdella, Andreassen toteaa.
Tietoturvan takia kannattaa myös tarkistaa, että puhelimen tai muun laitteen käyttöjärjestelmä on päivitetty. Sama koskee laitteeseen asennettuja sovelluksia.
– Tiedot löytyvät laitteiden asetuksista. Esimerkiksi älypuhelimissa tieto löytyy yleensä "asetukset -> ohjelmistopäivitykset" tai "asetukset -> yleiset -> ohjelmistopäivitykset" -polusta. Samasta valikosta löytyy usein miten tieto siitä, onko laite tai ohjelmisto ”ajan tasalla”, ja sieltä pystyy valitsemaan päivitykset latautumaan tai asentumaan automaattisesti, Andreassen neuvoo.
Tietoa saa kunnilta ja kansalaisopistoilta
Digilaitteiden käytössä neuvovat esimerkiksi kunnat ja kansalaisopistot. Kansalaisopistojen koottua digitietoa löytyy nettiosoitteesta www.kansalaisendigitaidot.fi.
Lisää tietoa erilaisissa tilanteissa toimimisesta saa internetistä, esimerkiksi kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta ja (www.kyberturvallisuuskeskus.fi) tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta (www.tietosuoja.fi).
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.