Tiheä hirvikanta tuhoaa kuusikoita

Kuva: LS-arkisto/ Esa Urhonen. Metsänomistajille maksettiin vuonna 2015 hirvituhokorvauksia reilut 450 000 euroa.

Viime vuosina hirvituhot ovat yleistyneet myös kuusentaimikoissa ja jopa järeissä kasvatusmetsissä.

Metsänomistajat ovat viljelleet jo pitkään kuusta myös koivulle ja männylle parhaiten sopivilla kasvupaikoilla, koska hirvet ovat jättäneet  kuuset yleensä rauhaan.

- Hirvet aiheuttavat jo lähes 10 prosenttia tuhoista niillä eteläisen Suomen alueilla, joilla on siirrytty viljelemään pääasiassa kuusta, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Yleensä hirvet vaurioittavat ylimmän latvuksen, jolloin taimesta tulee helposti monihaarainen. Toistuvien syöntien vaurioittama taimi pensastuu kasvatuskelvottomaksi. Järeämpiin runkoihin tulee lahovaurioita sekä koroja, jolloin arvokkain tyvitukki siirtyy kuitupuuksi. Puustovauriot syntyvät erityisesti talvilaidunnusalueilla.

Metsänomistajille maksettiin vuonna 2015 hirvituhokorvauksia reilut 450 000 euroa.

Hirvet ovat valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan merkittävin yksittäinen tuhon aiheuttaja Suomessa. Hirven vaurioittamaa puustoa on lähes 500 000 hehtaarin alalla.