Kaikkien rakastamaa hahmoa on kiva näytellä, mutta yhtä hedelmällistä on päästä näyttelemään toista ääripäätä. Näin sanoo näyttelijä Timo Julkunen, joka nähdään totutusta poikkeavassa roolissa nuortensarja Sekasin kolmoskaudella. Rauman teatterin näyttelijä esittää draamassa Rakea, vartijaa.
Ylen Sekasin 3 sijoittuu vastaanottokeskukseen, ja se käsittelee tällä kertaa maahanmuuttajanuorten mielenterveysongelmia.Rake ei ole mukava ihminen, ja häntä voi näyttelijän mukaan sanoa valtasemaansa väärin käyttäväksi kusipääksi.
– Ohjaaja Teemu Nikki sanoi, että nyt puhutaan erilaisesta roolista, mihin olen tottunut. Roolista, josta saattaa tulla jopa sanomista. Moni ei välttämättä sulata hahmoa ollenkaan, Julkunen sanoo.
Tuntumaa televisiosta
Näyttelijä otti haasteen kuitenkin mieluusti vastaan, kun rooli napsahti hänelle Raumalla tehdyn casting-videon perusteella. Televisiossa näyttelijää on aiemmin nähty komediallisissa rooleissa Pirunpelto ja Korpelan kujanjuoksu -sarjoissa.
Ohjaaja ja näyttelijä olivat etäisesti tuttuja. Takana oli yksi yhteinen mainos vuosia sitten, Nikki oli myös nähnyt näyttelijän sukujuhlien esiintyjänä Raumalla. Ohjaajan puoliso Sari Aaltonen on kotoisin Raumalta.
– Timo tuli mieleen, kun etsimme sarjan vastaanottokeskuksen vartijan rooliin fyysisesti isoa miestä. Vartijan rooli on sarjassa tärkeä vastavoima, Nikki sanoo.
Uusia tipsejä
Julkunen pitää rooliaan sarjassa ammatillisesti tärkeänä työnä, jopa puhdistavana kokemuksena. Kohtauksia harjoiteltiin viime vuonna, ja näyttelijä oli kymmenen päivää sarjan kuvauksissa Sipoon Talmassa alkuvuodesta.
– Harjoittelu ja kuvaukset olivat minulle parasta koulua mitä näyttelijä voi saada, ja niistä jäi paljon tipsejä omaan tekemiseen.
Faktapohjainen nuortensarja ei ollut näyttelijälle ennen roolia tuttu, omalle teini-ikäiselle tyttärelle kyllä. Sarja on tehnyt vaikutuksen, ja Julkunen allekirjoittaa sen, että myös kaikkien yli kolmekymppisten pitäisi katsoa se.
– Sarjassa pureudutaan kipeisiin ja tärkeisiin asioihin, joista meille näkyy usein vain kuoret. Sarjasta voi oppia jotain ja sen katsottuaan nähdä maailmaa uudella tavalla, hän sanoo.
Draamalla irti häpeästä
Sekasin on ollut valtaisa katsojamenestys, mutta sillä on myös ollut tärkeä yhteiskunnallinen vaikutus. Nuorten mielenterveysongelmia käsittelevä draama poiki nuorille suunnatun Sekasin-chatin, joka on sittemmin muodostunut vakiintuneeksi toiminnaksi.
Draamasarjan läpi kulkeva teema ohjaaja-käsikirjoittaja Teemu Nikin mukaan on mielenterveysongelmiin liittyvän häpeän poistaminen ja nuorten rohkaiseminen hakemaan apua.
Chatti on osoittanut tarpeellisuutensa, mutta palaute on muutoinkin ollut rohkaisevaa.
– Olen saanut henkilökohtaisesti viestejä joiltain nuorilta, jotka ovat sarjan katsottuaan hakeneet apua. Jos sarjalla on yhdenkin nuoren kohdalla ollut vaikutusta, olemme onnistuneet, Nikki sanoo.Nikki kuvailee sarjan maailmaa kärjistetyksi todellisuudeksi, jossa ihmisten ongelmia käsitellään mustalla huumorilla.
– Olemme pyrkineet tekemään draamaa, jonka parissa katsoja viihtyy, joka koskettaa ja saa ajattelemaan. Tavalliselle katsojalle se kertoo ehkä sellaisesta maailmasta, joka voi olla hyvinkin vieras.
Sarja perustuu nuorten omakohtaisiin kokemuksiin, kolmannen kauden käsikirjoituksessa kokemusasiantuntijoina ovat olleet maahanmuuttajanuoret.
– Nuoret ovat sinänsä samanlaisia kaikkialla, mutta monet maahanmuuttajanuoret ovat saattaneet tulla ikävistä olosuhteista ja maista, joissa mielenterveysongelmia ei osata hoitaa kuten täällä ja niihin liittyvä häpeä on vielä suurempaa ja avun saaminen hankalaa.
Sarjassa nuoret kärsivät muun muassa erilaisista traumoista.
Jokaista kautta on tehty tietämättä jatkosta.
– Ajattelin jo ensimmäisen kauden jälkeen, että tämä oli tässä., ohjaaja toteaa.Sarjassa vuosien aikana esiintyneet nuoret aloittivat harrastajina, osalla ei ollut näyttelemisestä mitään kokemusta, mutta monista on sittemmin tullut ammattilaisia, kuten Elias Westerbergistä, Anssi Niemestä ja Anne Böhmistä.
– Kehitys on ollut samanlainen kuin aiemmin Lovemilla -sarjassa, jonka näyttelijöistä osa on nyt ammattilaisia.
Vastaanottokeskukseen sijoittuvan kauden haaste oli löytää rooleihin sopivia nuoria, jotka osaisivat myös näytellä. Valitut nuoret ovat maahanmuuttajataustaisia ja monilla on myös omia kokemuksia aiheesta.
– Kolme päähenkilöistä on Syyriasta ja yksi on kotoisin Marokosta. Sarjassa myös puhutaan monia eri kieliä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.