Kun korona-aikaa oli eletty lähes vuoden päivät, en ollut tuntenut henkilökohtaisesti yhtäkään, joka olisi koronan sairastanut. En edes henkilöä, joka olisi ollut lääkärin määräämässä karanteenissa.Omalle kohdalle korona osui varmasti samalla tavalla kuin valtaosalle muistakin tartunnan saaneista: täysin yllättäen ja juuri silloin, kun sitä vähiten odotti.
En ole ollut koko vuoden ajan mikään tartunnan ehkäisyn mallioppilas, mutta olen pessyt ja desinfioinut käsiäni ja käyttänyt säännöllisesti kasvomaskia julkisilla paikoilla.
Se ei käynyt mielessäkään, että korona vain kävelisi kotiovesta sisään lähipiiriin kuuluvan henkilön mukana.
Karanteenipäivä 1
Ensimmäiset päivät olivat kaikkein piinaavimpia, kun tartunnanjäljittäjä oli soittanut altistumisesta. Edessä oli lääkärin määräämä karanteeni, ja päässä alkoivat pyöriä monet ajatukset.
Mahdollinen tartunnan lähde oli selkeä, mutta enhän minä nyt puolen tunnin altistuksessa ehtinyt virusta saada? Tuli myös pelko, että oireiden alkaessa lähipäivinä olen ehkä altistanut muita. Mitä jos tartutin henkilön, jolle korona on vaarallinen?
Altistumistiedon jälkeisinä tunteina päässä pyörivät myös käytännön asiat. Olisiko jääkaapissa hyvä olla muutakin kuin valo, kehtaako lähisuvulle lähettää maahan saakka ylettyvän kauppalistan?
Kyllä kehtasi. Lähipiiriä pitää kiittää siitä, että koko karanteeni oli heti alkupäivistä lähtien käytännön asioiden suhteen mutkatonta.
Karanteenipäivä 3
Altistumisen alkupäivät menivät itsetutkiskelussa. Miksi pääni särkee tänään, oliko tämä yskäisy koronaa ja jyllääkö mahassani virus vai eilen nautittu tacokastike?”Ensimmäiset koronapäivät menivät ihmetellessä. Miten minulla voi olla korona, en ole edes kipeä?”
Oireet vaihtelivat päivästä toiseen, eikä olotila tuntunut hetkeäkään siltä, että olisin sairastunut. Testiinkin menin vain varmuuden vuoksi.
Nenänkaivuun jälkeen tuli nopeasti tieto siitä, että kahden viikon karanteenini vaihtui kymmenen päivän eristykseksi. Minulla todettiin korona.
Onneksi oireet tulivat sen verran myöhään, etten ehtinyt altistaa muita kuin avovaimoni. Hän sai minua selkeämpiä oireita, mutta kolmesta testistä tulos oli kerta toisensa jälkeen negatiivinen. Varsinaista arpapeliä, mietin.
Eristyspäivä 2
Ensimmäiset koronapäivät menivät ihmetellessä. Miten minulla voi olla korona, en ole edes kipeä?
Monelle lähipiirissäni olen ensimmäinen sairastunut, joten ensimmäiset päivät pääsin vastailemaan kymmeniin eri kysymyksiin olotilastani, tartuttavuudesta ja kaikesta muustakin. Isäni kysyi, miksi edelleen atleettinen Jari Litmanen kärsi koronasta kuukauden, mutta minulla ei ole juurikaan oireita. Erikoinen tauti, osasin vastata.
Eristyspäivä 5
Vasta viisi päivää ensioireiden jälkeen olotilani tuli ensimmäistä kertaa kipeäksi.
Flunssaoireita, tukkoisuutta ja yleistä voimattomuutta. Ymmärsin, että nyt olisi hyvä huilata pari päivää. Antaa aikaa parantumiselle.
Eristyspäivä 7
Seinät eivät ole alkaneet huojua, saati kaatua päälle, mutta on ollut erikoista olla koko ajan kotioloissa niin, että edes kauppaan ei ole mitään asiaa.
Parin sairauslomapäivän jälkeen flunssaoireet helpottivat ja oli mukava palata työrytmiin takaisin. Nenä vuosi kuitenkin sen verran, että tartunnanjäljittäjä jo hieman varoitteli eristysajan pitenemisestä.
Eristyspäivä 9
Päivällä nautittu pasta upposi hyvällä ruokahalulla, mutta pari tuntia myöhemmin huomasin kaikkien hajujen ja tuoksujen kaikonneen. Eteeni tuotiin rosmariinia, kanelia, pippuria ja vahvaa minttu-uutetta, mutta nenäni ei näitä tuoksuja aistinut.
Ymmärrys koronan arvoituksellisuudesta vain vankistui. Miten hajuaistin menetyksen kaltainen ensioire voi tulla vain alle 24 tuntia ennen suunniteltua eristyksen purkamista?
Eristyspäivä 10
Kovinkaan suurena yllätyksenä ei tullut, että lääkäri lisäsi oireitteni perusteella eristykseeni neljä päivää lisää.
Hajuaistin palaamiseen voi mennä kuulemma viikkojakin, eikä se vaikuta eristyksen pituuteen, mutta flunssaoireita ei saisi olla yhtään kahteen peräkkäiseen päivään ennen eristyksen purkamista.
Pakko vain luottaa siihen, että tauti hellittää nopeasti.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.