Iso osa raumalaisista toisen asteen opiskelijoista eli lukiolaisista ja ammattikoululaisista ei pidä kannabiksen käyttöä erityisen tuomittavana rikoksena. Kannabiksen kokeilu tai käyttö on monen mielestä jopa hyväksyttävää. Tämä on Jalmari Meriluodon Poliisiammattikorkeakouluun tekemän opinnäytetyön keskeinen löydös. Meriluoto valmistui alkukesästä ja työskentelee Rauman poliisiasemalla rikostutkijana.
– Tulos on sama kuin monissa muissakin tutkimuksissa viime aikoina: kannabista ei välttämättä edes ajatella huumeena, vaan sen käyttö hyväksytään. Moni on sitä kokeillut, ja heistä yllättävän suuri osa on kokeillut sitä myös toistamiseen, Meriluoto luonnehtii Länsi-Suomen haastattelussa.
Huumeidenkäytöstä ei ajantasaista tietoa
Jalmari Meriluoto kartoitti tutkimuksessaan toisen asteen opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia huumeista anonyymillä nettikyselyllä, johon vastaaminen perustui vapaaehtoisuuteen.
Rauman lyseon lukion opiskelijoista vastasi 220 (32 %) ja Winnovan Rauman-toimipisteen opiskelijoista 141 (27 %).
Vaikka otos on prosentuaalisesti pieni, tutkimus on siinä mielessä merkittävä, että nuorten huumeiden käytöstä ei Raumalla ole ajantasaista tietoa. Esimerkiksi lukio ei ole osallistunut kansalliseen kouluterveyskyselyyn.
Huomattavaa on, että tulosten perusteella huumeita kokeillaan ja käytetään toisella asteella Raumalla muuta Suomea enemmän.
– Huumekokeilut ovat yleisempiä miesten ja ammattikoululaisten keskuudessa. Huumeiden vaaroja väheksytään ja niiden hankinnassa hyödynnetään yhä enemmän salattuja viestisovelluksia, toteaa Meriluoto opinnäytetyönsä tiivistelmässä.
Luvut korkeampia kuin kysely antaa ymmärtää?
Varsinaisia yllätyksiä tutkimuksen tulokset eivät tuottaneet.
Kannabista kovempien huumeiden kuten amfetamiinin ja ekstaasin käyttäjiä oli vastaajien joukossa huojentavan vähän.
Toisaalta Meriluoto pohtii, kuinka moni aktiivisesti kovia huumeita käyttävä tai pahasti ongelmissa oleva opiskelija vapaaehtoisesti vastaa tällaiseen kyselyyn – tuskin kovin moni.
– Todennäköisesti luvut ovat hieman korkeampia kuin mitä tutkimus antaa ymmärtää.
Huumeita kavereilta, Snapchat suosittu sovellus
Tutkimuksesta piirtyy myös kenties monen mielikuvia realistisempi kuva siitä, miten nuoret huumeita hankkivat ja jakavat.
– Kavereiden kesken sitä kannabista esimerkiksi poltellaan. Huumeita saadaan kavereilta, vaikka kotibileissä tai muuten vaan kavereiden kanssa ollessa. Harvoin nuoret näitä huumeita pimeiltä kujilta hankkivat, Meriluoto kuvailee.
Lisäksi älypuhelinsovellusten ja sosiaalisen median merkitys korostuu.
Huumeita hankkineista vastaajista yli kolmannes oli käyttänyt huumeiden hankinnassa jotakin viestisovellusta.
Niistä ylivoimaisesti suosituin oli Snapchat, jossa viestit häviävät tietyn ajan jälkeen. Siten huumekaupasta ei jää jälkiä.
Tosiasiat hyväksyttävä, keskusteltava avoimesti
Käyttöön tai sen aloittamiseen vaikuttaa suuresti seura, jossa liikkuu. Olen iloinen omasta ystäväporukastani, jossa kukaan alaikäinen ei käytä viikoittain esimerkiksi alkoholia.
Näin yksi kyselyyn vastannut kuvailee sosiaalisen ympäristön merkitystä päihteiden käyttöön.
– Ystävän tarjotessa kannabista on vaikea kieltäytyä, ettei leimaannu araksi tai tylsäksi. Joukosta ei haluta erottua, kuvailee Meriluoto opinnäytetyössään.
Sosiaalinen altistuminen huumeille onkin hänen mukaansa yhä yleisempää. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa huumeiden käytön ja sen haittavaikutusten lisääntymistä.
Tässä tärkeä rooli on valistuksella ja avoimella keskustelulla, Meriluoto linjaa.
– Näistä asioista pitäisi puhua avoimesti ja hyväksyä se tosiasia, että huumeet saattavat olla ongelma myös kouluissa. Meidän pitäisi olla tietoisia siitä, mikä tilanne on.
Poliisin työtä motivoi merkityksellisyys: ”Asioiden selvittäminen keskiössä”
Raumalla syntynyt ja koulunsa käynyt Jalmari Meriluoto päätyi Tampereelle Poliisiammattikorkeakouluun (Polamk) ennen kaikkea siksi, että hänellä on halu tehdä työtä, jolla on vaikutusta ja merkitystä.
– Työn merkityksellisyys motivoi tekemään työt hyvin. Olen tehnyt sellaisiakin töitä, joissa vaan odotellaan työpäivän päättymistä. Tällä hetkellä viihdyn töissä ja haluan selvittää rikoksia, Meriluoto sanoo.
Sosiaalisilla taidoilla suuri merkitys
Meriluoto suoritti Polamkin kahdessa ja puolessa vuodessa. Siihen ehti sisältyä jopa 10 kuukautta harjoittelua Rauman poliisiasemalla.
Opiskelu harjoitteluineen onkin valmistanut ammattiin pääosin hyvin, Meriluoto sanoo.
– Tämä on sellainen ammatti, jossa oppii tekemällä. Koulutus itsessään on monipuolista. Teoriaa on paljon, mutta käytännön tasolla harjoitellaan runsaasti esimerkiksi ihmiskontakteja: miten tietyissä tilanteissa tulee toimia.
Nimenomaan sosiaalisia taitoja ja paineensietokykyä mitataankin pääsykokeissa tarkkaan.
– Pääsykokeissa on fyysiset testit, kirjallinen koe ja psykologisia testejä. Fyysisen kunnon osuutta on pienennetty, soveltuvuus tehtävään ja kirjallinen koe ovat nykyään paljon tärkeämmässä roolissa.
Yksi asia on aina keskiössä
Poliisin ammatti on vastannut Meriluodon odotuksia. Tällä hetkellä hän työskentelee rikospoliisissa tutkijana, mutta harjoitteluun on kuulunut myös kenttäosuus järjestyspoliisissa.
Molemmissa on puolensa.
– Kentällä pannaan haalarit päälle ja suoritetaan hälytyskeskuksen välittämät hälytystehtävät ja lisäksi omaehtoista valvontaa. Tällöin lähtökohtana on, että jokainen työpäivä pitäisi voida aloittaa tyhjältä pöydältä.
– Tutkinnassa pöydällä taas odottaa iso pino tutkinnassa olevia juttuja, Meriluoto kuvailee.
Olipa poliisi sitten kentällä tai tutkinnassa, fokus on joka tapauksessa sama.
– Asioiden selvittäminen on aina keskiössä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.