Talvella 2010-2011 jäätilanne oli niin vahva, että parhaimmillaan jopa Valkeakarin väylän pystyi ylittämään turvallisesti. Se puolestaan avasi pääsyn jäitse aina Kylmäpihlajaan saakka (taustalla).
Merijäätä pitkin majakkasaarelle. Siinä haave, jonka toteutumiseen on ollut tällä vuosituhannella ja ilmastokriisin aikakaudella yhä vaikeampi uskoa.
Vaikka keskiarvot siirtyvät, niin vuosien välille mahtuu kuitenkin yhä vaihtelua. Ennusmerkkien perusteella nyt voi olla edessä "paras" jäätalvi pitkään aikaan.
– Todennäköisyys saada kunnon talvi Selkämerelle on suurempi kuin ehkä vuosikymmeneen, arvioi vanhempi meriasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.
Lämpövarastosta puuttuu dataa
Vainio on laatinut muun muassa merenkulun käyttämiä jääkarttoja vuosikymmenien ajan. Hän sanoo, että ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet jäätalviin Suomen merialueista eniten juuri Selkämerellä.
– Se on mututuntumani, Vainio painottaa.
Jääpeitteeseen eivät vaikuta ainoastaan talven lämpötila- ja tuuliolosuhteet. Lähtökohdat muodostaa jo syksyllä meriveden suureen massaan jäävä lämpövarasto.
Siitä ei kuitenkaan ole kerätty järjestelmällistä dataa enää 2000-luvulla.
– Lämpövaraston selville saaminen on ollut hankalaa. Mutta nyt on ollut puhetta, että aletaan käydä läpi muuta dataa, josta asiaa voisi selvittää.
Selkämeren pinta viileni syksyllä hyvin
Jotain osviittaa saa meren pintalämpötiloista. Ne olivat kesällä monin paikoin tavallista korkeampia, mutta syksyllä tilanne alkoi jo näyttää toiselta.
– Selkämeren Ruotsin-puolisko oli vielä loka-marraskuun taitteessa hiukan keskimääräistä lämpimämpi, mutta Suomen rannikko oli viileämpi kuin keskimäärin, Vainio summaa.
– Se lupaisi Selkämeren jäisen talven kannalta ihan hyvää. Esimerkiksi Suomenlahti on ollut selvästi lämpimämpi, eikä Saaristomerellekään varmaan ehdi tulla kunnollista jäätalvea.
Yksi kysymysmerkki liittyy kuitenkin tuuliin: jos ne painottuvat etelään, voi Saaristomereltä virrata jäätymistä jarruttavaa, lämpimämpää pintavettä Selkämerelle. Kovin tuuliset säät muljaavat myös jo syntyvää jäätä uuteen uskoon.
Kyllä kansa taitaa tietää
Vanhan sanonnan mukaan lepän juurien pitää kastua kolme kertaa ennen kuin meri jäätyy. Käytännössä tällä viitataan matalapaineiden ja myrskyjen nostamaan meren pintaan.
Jouni Vainion mukaan kansanviisaus on pitkälti kohdallaan, sillä meren pintalämpötilan ohella oleellista on veden sekoittuminen. Se ei välttämättä tarvitse meteorologisten myrskymääritelmien täyttymistä.
– Kyllä tänä syksynä on ollut useampi kunnon puhuri, ja Selkämeren vedet ovat ehkä päässeet kunnolla sekoittumaan.
Talvi tuli aikaisin myös Kylmäpihlajaan
Meren lämpövarasto luo jäätalvelle lähtökohdat, mutta ratkaisevia ovat tietysti pakkaset tai niiden puute. Tässäkin ennusmerkit viittaavat nyt vahvasti jäiden suuntaan.
Kylmäpihlajan sääasemalla mitattiin jo marras-joulukuun vaihteessa lähes -15 asteen lämpötiloja. Se on ajankohtaan nähden poikkeuksellista ja tapahtuu tilastollisesti keskimäärin harvemmin kuin kerran kolmessa vuosikymmenessä (LS 4.12.).
– Talvi tuli aikaisin, Vainiokin sanoo.
Vahvaan jäätalveen viittaavat lisäksi havainnot Pohjanlahden pohjoispäästä eli Perämereltä. Jäänmurtaja Kontio oli siellä valmiudessa jo aiemmin, ja Otso lähti paikan päälle tämän viikon tiistaina.
Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun päivystys puolestaan aloittaa talvikautensa aina tilanteen mukaan.
– En muista, koska meillä olisi viimeksi oltu itsenäisyyspäivänä kunnolla hommissa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.