Nilkkurimalliset saappaat ovat lisänneet suosiotaan.
Kaukana ovat ajat, jolloin kumisaappaat vedettiin jalkaan vain metsään tai pellolle lähtiessä. Ykkösjalkineet ne ovat edelleen niihin olosuhteisiin, mutta nykypäivänä ei ole mitenkään tavatonta, että katukuvassa näkee kumisaappaisiin sonnustautuneita kulkijoita.
Kumisaappaasta trendijalkineen nuorison keskuudessa teki supermalli Kate Moss vuonna 2005 edustaessaan Hunterin kumisaappaissa Glastonburyn festivaaleilla.
Nuo saappaat olivat mustat, hyvin perinteiset korkeavartiset kumisaappaat. Ne muistuttavat hyvin paljon monelle suomalaiselle tuttuja Nokian Jalkineiden Kontioita.
Nilkkurimallit suosuttuja
Tällä hetkellä trendikkäimpiä saappaita ovat värikkäät ja ajattomat mallit. Nokian Jalkineet on valmistanut klassisia Hai-saappaita jo vuodesta 1968.
– Osa tykkää käyttää Hai Classic mallia, joissa on pohkeeseen ylettyvä varsi, mutta myös lyhytvartiset niin sanotut nilkkurimalliset saappaat ovat lisääntyneet huomattavasti, varsinkin kaupunkikäytössä, Nokian Jalkineilta kerrotaan.
Suomalaisbrändi on pannut merkille, että muita heidän valmistamiaan pitkävartisia saappaita näkyy selkeästi vähemmän kaupunkikäytössä.
Musta on aina musta
Millaiset värit sitten ovat tällä hetkellä suosituimpia kumisaappaissa?
– Kaikista suosituin väri on edelleen musta, mutta esimerkiksi Hai saappaissa myös perusvärit keltainen ja pinkki ovat olleet todella myytyjä. Hai-mallistoon tulee joka sesonkiin uudet trendivärit, joita jo osataan odottaa. Miksi ei kumisaappaitakin voisi omistaa muutamia erivärisiä, erivärisiin asuihin sopivia, Nokian Jalkineilta kerrotaan.
Printtien suhteet suomalaiset ovat maltillisia, enemmän suositaan yksivärisiä saappaita. Lapsille printtejä käytetään tietyssä iässä, mutta silti suositumpia ovat yksiväriset saappaat.
Nokian Jalkineilla on tehty myös yksi ilahduttava havainto: miehistä on myös tullut rohkeita värien käyttäjiä.
Miten valita itselle sopivat saappaat?
Kumisaappaiden tulisi olla hyvin jalkaan istuvat – ei liian väljät eikä liian tiukat. Lisäksi saappaisiin olisi muiden kenkien tavoin hyvä olla käyntivara, ei noin 5–7 millimetriä.
Erotuksena moniin muihin kenkiin kumisaappaihin on hyvä jättää tilaa myös välikerrokselle esimerkiksi villasukille.
Nokian Jalkineista kehotetaan näkemään vaivaa sopivan mallin löytymiseen: kumisaappaiden mitoituksissa ja istuvuudessa on eroja eri valmistajien välillä.
Myös Nokian Jalkineiden saappaissa käytetään montaa eri lestityyppiä, joiden mitoitukset on suunniteltu käyttäjäryhmien mukaan. Osa on väljemmin mitoitettuja, osa istuvampia.
Kumisaappaita suunnitellaan myös eri käyttötarpeisiin.
Kaupunkikäyttöön sopivilta saappailta kaivataan useimmiten helppoa puettavuutta, keveyttä ja kivaa ulkonäköä.
Pihatöihin ja puutarhaan sopivien saappaiden ulkopohjat eivät saisi kerätä likaa. Haastavassa maastossa liikuttaessa kumisaappaissa tulee olla pitävä pohja ja jalkaa hyvin tukeva rakenne.
Lasten saappaiden oltava kevyet
Lasten saappaissa käytetään eri mitoituksia kuin aikuisten.
– Nokian Jalkineiden lasten saappaiden mitoitukset on suunniteltu niin että kengissä on tilava terä osa ja hyvin istuva kanta, jolloin niissä on riittävästi tilaa kasvavalle jalalle ja ne pysyvät hyvin jalassa vauhdissakin leikeissä, Nokian Jalkineilta kerrotaan.
Tärkeintä kasvavan lapsen jalkineissa on oikea koko. Saappaat eivät saisi olla liian pienet. Saapashankinnan hetkellä niissä tulisi olla 5-7 mm käyntivaran lisäksi 5-10 mm kasvuvaraa.
Jalkaterapeutit suosittelevat myös, että lasten jalkineiden tulisi olla mahdollisimman keveitä, suoralestisiä sekä taipuisia ja myös ohutpohjaisia.
Usein Suomen olosuhteissa vaaditaan kengältä kylmän eristävyyttä ja pohjat ovat suosituksia paksumpia.
– Tällöin on kuitenkin hyvä varmistaa, että pohjat ovat riittävän taipuisat, jotta niillä on hyvä kävellä, Nokian Jalkineista muistutetaan.
Varsinkin lasten tai lapsille ostavien aikuisten suosiossa ovat nykyään Eva-kumisaappaat, jotka ovat kevyitä ja helppo pukea jalkaan. Saappaita on tehty myös aikuisille, mutta ne hakevat selvästi vielä käyttäjäkuntaansa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.