Rauman krematoriolla on päästöongelma.
Hiukkas- ja elohopeapäästöjen vuoksi vainajien tuhkaukset voivat lähivuosina vähentyä vähintään useilla sadoilla vuosittain.
Seurakunnan omistama laitos ei ole ongelman kanssa yksin, sillä päästöjen kanssa joutuvat painiskelemaan lähes kaikki krematoriot.
Raumalla tuhkataan jo 80 prosenttia
Tuhkaus on yleistynyt arkkuhautauksen kustannuksella tasaisella tai jopa kiihtyvällä tahdilla sitten krematorion valmistuttua vuonna 2008.
Keskimäärin Suomessa tuhkataan reilut 60 prosenttia vainajista. Raumalla osuus on roimasti suurempi.
– Viime vuosina 76-78 prosenttia ja nyt alkuvuonna jo 80, kertoo seurakunnan ylipuutarhuri Jouni Laaksonen.
Monnassa 500 tuhkauksen raja ylittyi vuonna 2014, ja on kasvanut sittemmin joka vuosi.
Viime vuonna tuhkausten määrä nousi jo yli tuhannen. Se johtui kuitenkin Porin ja Turun krematorioiden käyttöhäiriöistä, joiden vuoksi noin 300 vainajaa tuli tuhkattavaksi Raumalle.
500 tuhkausta vuodessa on oleellinen raja
Tuhkausten vuosittainen määrä on ympäristövalvonnan näkökulmasta ratkaisevaa.
Yli 500 tuhkauksen krematorioita koskevat Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio Helcomin päästösuositukset. Niissä on annettu rajat hiukkas-, häkä- ja elohopeapäästöille.
Monnan krematorion ympäristöluvassa ei sen sijaan ole päästörajoja. Ympäristölautakunta arvioi luvan muuttamistarvetta vuonna 2017 todeten, ettei tarvetta uusimiseen ole.
Ympäristöviranomainen tarttui asiaan varsinaisesti vasta valvontakäynnillä vuonna 2019. Tulloin krematoriolta edellytettiin päästömittauksia, ja jatkotoimista oli määrä päättää niiden jälkeen.
Suositukset ylittyvät Monnassa selvästi
Aiemmin krematorion elohopeapäästöksi arvioitiin laskennallisesti puolitoista kiloa vuodessa. Päästöt vaihtelevat suuresti sen mukaan, kuinka paljon kulloisenkin vainajan hampaissa on amalgaamipaikkoja.
Varsinainen päästömittaus tehtiin yhtenä päivänä viime vuoden huhtikuussa. Mittauksen perusteella vuosipäästöksi arvioitiin noin 270 grammaa eli roimasti vähemmän kuin aiemmin.
Helcomin suositus on 0,10 milligrammaa (mg) niin sanotussa normaalikuutiometrissä ilmaa (Nm3). Monnassa kolmen mittauksen keskiarvoksi laskettiin 0,18 mg/Nm3.
Myös hiukkaspäästöt ylittävät suosituksen reilusti. Mittauksissa päästö oli 44-74 milligrammaa normaalikuutiometrissä, kun suositus on 10 mg.
Monnan kappelin yhteydessä toimivan krematorion päästöt ovat muodostuneet pulmaksi, kun tuhkausten määrä on noussut. Ratkaisuja haetaan tekniikasta ja määrästä. KUVA: Juha Sinisalo
Uudelta vaaditaan enemmän kuin vanhalta
Koska päästörajoja ei ympäristöluvassa ole, ei seurakunta ei ole rikkonut ympäristöluvan ehtoja. Helcomin suosituksetkaan eivät ole sitovaa lainsäädäntöä.
– Mutta uusissa krematorioiden ympäristöluvissa käytetään pääsääntöisesti raja-arvoina näitä suositusten arvoja, eli ne ovat muuttuneet uudeksi normiksi, kertoo Rauman ympäristönsuojelutarkastaja Raija Huuskonen.
Ympäristöviranomainen ei vaikuta olevan asiassa kohtuuton.
Huuskonen painottaa, että uudelta laitokselta voidaan edellyttää päästöjen suhteen enemmän kuin vanhalta. Kyse on usein suurista kustannuksista.
– Mielestäni ei ole kohtuullista vaatia Helcomin suositusten mukaisia päästörajoja, jos tuhkausmäärät jäävät 500:een. Asiaa ei ole vielä käsitelty siltä osin lautakunnassa.
Seurakunnalla on kolme vaihtoehtoa
Seurakunta lähti mittausten perusteella etsimään ratkaisua itse.
Kirkkoneuvosto päätti tämän vuoden maaliskuussa selvittää mahdollisuudet vähentää krematorion päästöjä teknisillä uudistuksilla. Kyse olisi savukaasujen puhdistusjärjestelmästä.
– Meillä ovat lähtemässä selvitystyöt siitä, miten se on mahdollista toteutta nykyisiin tiloihin, jotka ovat ahtaat. Se on myöskustannuskysymys, Laaksonen sanoo.
Ellei päästöjen puhdistusta ole järkevää toteuttaa, seurakunta harkitsee tuhkausmäärän vähentämistä enintään 500 vainajaan vuodessa. Viimeinen vaihtoehto on lähteä mukaan Porin uuteen krematoriohankkeeseen.
Elohopea väistyy, hiukkaset pysyvät
Pidemmän päälle elohopea on väistyvä ongelma. Amalgaamipaikkoja ei enää käytetä ja hammaslääkärit poistavat vanhojakin.
Kun myös hiukkaspäästöt saadaan hoidettua viimeistään tuhkauksia vähentämällä, ei krematorion sulkeminen Raumalla näytä todennäköiseltä.
Laaksosen mukaan Raumalla kuolee 400-450 ihmistä vuodessa, joten kaikki voitaisiin tarvittaessa tuhkata myös 500 tuhkauksessa pidättäytymällä.
– Mutta varakapasiteettiakin pitäisi olla.
Tarvittaessa tuhkaukset voitaisiin Laaksosen mukaan myös hajauttaa Rauman ja esimerkiksi Porin välillä.
– Asia ratkaistaan varmasti tämän vuoden aikana.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.