Rauman tulevien vuosien kiihtyvä lainanotto hirvittää, myönsi kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen esitellessään ensimmäistä talousarviotaan Rauman peräsimessä.
Rauman kokonaisvelka uhkaa nousta jopa 182 miljoonaan euroon vuoden 2023 loppuun mennessä. Taustalla on pääosin korjausvelan tuoma suuri investointitarve.
– Hirvittää. Ei se helppoa ole, kaupunginjohtaja Luukkonen kommentoi.
Kolme eri koulua
Rauma aikoo tehdä kolmena seuraavana vuotena yhteensä 175,8 miljoonan euron nettoinvestoinnit. Ensi vuodelle niitä osuisi yhteensä 60 miljoonan euron edestä.
Mukana on suurhankkeita, kuten Karin kampuksen, Kaunisjärven ikäihmisten palvelukeskuksen sekä uuden paloaseman rakentamiset.
Keskustan kehittäminen etenee Raatihuoneen peruskorjauksella ja sekä Kanalin kunnostamisella. Lisäksi korjataan Kylmäpihlajan majakkaa, tehdään katu- ja liikennejärjestelyjä sekä kehitetään Otanlahtea.
Jonossa odottavat vuoroaan myös Uotilan koulukeskuksen ja Nanu-Järvelän koulun rakentamiset.
Vuokrat juoksevat
Kaupunginjohtaja ei lähtenyt omassa esityksessään painamaan jarrua jo päätettyjen investointien, kuten Karin kampuksen kohdalla. Luukkonen huomauttaa, että kouluparakkien vuokrat ovat valtavan kalliita ja toisaalta lainaraha on nyt edullista.
– Rauman korjausvelka on tosi iso ja sillä on vaikutusta sekä vetovoiman että pitovoiman kannalta. Päällekkäisiä investointeja, jossa joku ei korvaa toista, ei tehdä. Se aika on loppu. Tuplataloja ei enää jatkossa voi olla.
– Ei ole kenellekään epäselvää, etteikö oppilaiden pidä päästä parakeista pois. Myös Kaunisjärvi on jo päätetty eikä ole sitä lähdetty ajamaan alas. Nyt on oikea hetki investoida myös rahatalouden näkökulmasta.
Löytyy edestä
Jatkossa Luukkonen totesi uskovansa, että tulevasta lainatasosta käydään laajemmin keskustelua, kun valtuustokausi ensi vuoden puolessa välissä vaihtuu. Myös Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman kakkosversiota aletaan Luukkosen mukaan silloin laatia.
– Uusi valtuusto pääsee ensi syksynä tämän asian äärelle varmasti.
Suurta velanottoa on Luukkosen mukaan myös tarkasteltava kriisikuntakriteereiden kautta. Nyt näyttää siltä, että vuosina 2022 ja 2023 Rauma-konsernin vuosikate ei enää riitä poistoihin, mikä painaa tuloksen pakkaselle. Kaupunkiemon lainanhoitokate tulee likelle kriisikriteerejä vuonna 2023.
Tarkastelun alla on vielä, kannattaisiko osa investoinneista rahoittaa vaihtoehtoisella rahoitusmallilla kuten leasing-rahoituksella poistokuorman keventämiseksi. Tätä keinoa ei Raumalla ole käytetty vaan investoinnit on perinteisesti tehty kaupungin omaan taseeseen.
Rakenteisiin kiinni
Talousarvion laadintaan on tänä syksynä sisältynyt poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä. Raumaa piinaavat yhä samat vanhat ja tutut ongelmat: lasten määrä vähenee, ikäväen suhteellien osuus kasvaa ja huoltosuhde heikkenee.
Päälle tulevat koronahuolet eli tilanteen vaikutukset Rauman elinvoimaisuuteen, teollisuuteen ja työpaikkoihin.
– Rauma saa sellaisen talousarvion, jonka on syytä toteutua. Ei pidä tuudittautua hyvään oloon, koska oven takana kolkuttelee, kaupunginjohtaja Luukkonen varoitteli.
Niin ikään hän varoitteli, että tulevaisuudelta vaaditaan valmiutta muuttaa Rauman palvelurakennetta.
– Tiedän, että se herättää tunteita ja mielikuvia, mutta kaupungin talouden hoitaminen on samanlaista kuin kotitalouden. Kun rahat loppuvat, täytyy tehdä valintoja.
Tiukka menokuri, VVR-säästöt ja hyvät valtionavut tietävät ensi vuodelle tuloksen ylijäämää
Johanna Luukkosen ensimmäisessä Rauma-budjetissa verotus ei muutu eli kaupunkilaisten kiinteistöverotus ja 21:n tuloveroprosentti pysyvät ennallaan.
Talousarvioesitys on plusmerkkinen. Ylijäämää odotetaan ensi vuodelta 4,6 miljoonaa euroa. Apuja asiaan tulee valtiolta, mitä Luukkosen ohella kiitteli Rauman talousjohtaja Fredrik Lindström.
– Rauman kannalta maan hallituksen reagointi on ollut riittävää tähän menneessä. Pidemmällä aikavälillä tilanne ei tietenkään tule jatkumaan näin hyvänä, talousjohtaja Lindström sanoi.
Rauma saa ensi vuonna lähes 60 miljoonan euron valtionosuudet. Viime vuonna vastaava summa oli 44 miljoonaa euroa. Toinenkin valtion toimenpide auttaa Raumaa. Yhteisöveron kuntien jako-osuuteen sisältyy ensi vuonnakin 10 prosenttiyksikön korotus. Raumalle sen arvioidaan merkitsevän 19 miljoonan euron yhteisöveropottia kun viime vuonna yhteisöveroa tilitettiin kaupungille 13,6 miljoonaa euroa.
– Pitää kiittää valtiota, että he ovat ymmärtäneet, että kun 200 kuntaa tekee alijäämää, jotain on pielessä, täydensi Luukkonen.
Kiitoksen saivat myös toimialajohtajat, jotka olivat noudattaneet sovittua menokuria omassa budjetoinnissaan.
Viime vuonna päätetyn Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman mukaisia säästöjä on mukana noin 4,9 miljoonaa euroa ensi vudoelle. Omassa esityksessään Luukkonen oli nipistänyt vielä 730 000 euron verran sieltä täältä.
Satamayhtiölle Luukkonen esittää kädenojennusta eli että kaupungin myöntämän pääomalainan korko alenee nykyisestä 5 prosentista 2,5 prosenttiin .
Ensi vuoden talousarvioesitys siirtyy seuraavaksi kaupunginhallituksen käsiin. Talousarviokäsittelyä varten on varattu yksi 2 päivän ja yksi 1 päivän lukusessio loka-marraskuun aikana. Kaupunginvaltuustossa budjetti hyväksytään 30. marraskuuta.
Poimintoja kaupungin ensi vuodesta
Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta käynnistyy
Maksuton ehkäisy 25-vuotiaaksi asti
Päihdehuolto ympärivuorokautiseksi
Avohoidon laajentaminen eri sote-palveluissa
Peruskoulujen Chromebook-hankinnat
Nanu-Järvelän ja Uotilan uusien koulujen tarveselvitykset
Färmi-nuorisopassin laajenee
Pyytjärvelle 18-reikäinen frisbeegolf-rata
Uusi kirjastoauto
Katujen ja kiinteistöjen kunnossapito PTS-suunnitelmien mukaisesti
Niin sanotut elinvoimainvestoinnit eli Karin kampus, Kaunisjärven seniorikeskus, paloasema ja Kanalin kunnostus
Digitalisaation edistäminen
Kaupungin strategian päivittäminen tai uudistus
Työterveyshuollon liikkeenluovutus
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.