Perttu Pölönen vieraili Raumalla puhumassa Samkin meriverkostopäivien pääpuhujana.
Kun suomalainen futuristi Perttu Pölönen oli 21-vuotias, hän ylsi Global Impact Challenge -innovaatiokilpailusta Googlen perustaman Singularity-yliopiston kymmenen viikon pituiselle kurssille Piilaaksoon.
Samalla kurssilla oli kahdeksankymmentä Pölösen kaltaista nuorta lahjakkutta yli neljästäkymmenestä eri maasta. Pölönen oli heistä nuorin ja ainoa suomalainen.
Hän muistaa tuolloin haastaneensa Googlen teknologiajohtajaa Raymond Kurzweilia arvioimaan, mihin Pölösen kaltaisen "lapsineron" olisi hyvä suuntautua opiskelemaan.
Pölönen odotti tunnetun keksijän ja futuristin vastauksessa vilisevän kvanttitietokoneita tai lohkoketjuja.
Sen sijaan Kurzweilin vastaus yllätti suomalaisen täysin.
– Hän ehkä halusi hieman provosoidakin, mutta hän sanoi ettei tässä maailmanajassa ole mitään järkeä opiskella muuta kuin filosofiaa tai taidetta.
– Ajattelutaidot ja luonteenlaatu auttaa sinua hautaan saakka. Kannattaa keskittyä sellaisiin asioihin, jotka kestävät aikaa.
Luonne valttina
Perttu Pölönen kehitti 15-vuotiaana Sävelkellon, joka toi uudenlaisen tavan opettaa musiikin teoriaa. Hän valittiin vuoden luovimmaksi suomalaiseksi vuonna 2014.
Nyt hän on 28-vuotias ja kohonnut futuristina erittäin haluttujen esiintyjien ja puhetyöläisten joukkoon.
Esimerkiksi lokakuussa hänen kalenterissaan oli muutama tapahtuma Turkissa, yksi Tallinnassa ja heti seuraavaksi Kouvolassa.
Pölönen on esitellyt tulevaisuuden lukujärjestykseksi lanseeraamaa ajatustaan hyödyllisistä taidoista, joilla pärjätä työssä ja elämässä ylipäätään vuosia eteenpäin.
– Koulutus ei pelasta ihmistä, vaan osaaminen. Pitää osata erottua ja erottautua roboteista ja tekoälystä.
Muun muassa tiedonkäsittelyssä, muistamisessa, päättelytehokkuudessa, keskittymiskyvyssä kone voittaa ihmisen kerta toisensa jälkeen.
Tekoäly osaa jo nyt esimerkiksi kirjoittaa hyvän runon, mutta se ei osaa kertoa miksi teki sen, mistä ammensin sen inspiraation.
– Luonne ja persoona ovat kilpailuvaltti. Esimerkiksi kaupan kassalla robotti olisi tehokkaampi kuin ihminen, mutta oikea asiakaspalvelija katsoo silmiin, ottaa ihmiset huomioon ja luo sinne kivan tunnelman. Emme halua korvata sitä. Jos otamme hänet pois, tulee kaupasta paljon tylsempi paikka.
Nuoret kehittäjinä
Teknologian kehitykseen luodaan usein pelkoja ja mystiikkaa. Pölösen mukaan se johtuu siitä, ettei teknologiaa ymmärretä riittävästi.
Osittain syynä on se, ettei teknologian kehityksestä on irtauduttu liian kauas. Harvaa kiinnostaa se, miten esimerkiksi internet toimii.
Pölönen ymmärtää, miksi teknologia tuntuu etäiseltä, sillä se on pääsääntöisesti nuorten valkoisten miesten kehittämää.
– Teknologia on heijastus heidän ajatuksistaan. Nuorten miesten tarpeet ohjaavat sitä, mitä edes keksitään tehdä. Miettikää miksi meillä on Tinder tai Wolt?
Pölösen esimerkin mukaan kirjallisuus näyttäisi yhtä kapealta ja etäiseltä, jos kirjoja olisi viimeiset kolmekymmentä vuotta kirjoittaneet vain nuoret miehet.
– Ei ihme, että moni sanoo, ettei älypuhelimet ole hänen juttunsa. Se ei ole teknologian vika, vaan siinä, ettei kehittäjissä ole ollut esimerkiksi yhtään kahdeksankymppistä.
Tekoälyn kehitys hämmentää
Uutta kirjaansa kirjoittaessaan Pölösestä on tullut omien sanojensa mukaan aiempaa kyynisempi tekoälyn ja sosiaalisen median vuoksi.
Molemmat niistä on ajautunut kierteeseen, josta on vaikea päästä pois.
– Mikään ei pysäytä kierrettä, kunnes joku pakottaa sen kierteen pysähdyksiin. Nyt vain kaikki yrittävät voittaa kilpailua, joka on matka ei minnekään.
– Tekoälyn kehitys on niin valtaisaa, että sen rajoittaminen on todella vaikeaa. Aloitin kirjaani kaksi vuotta sitten ChatGBT:n kielimallista, kun kukaan ei vielä puhunut siitä. Nyt olemme tässä.
Sosiaalinen media on Pölösen mukaan luonut ihmisille ihan uuden tilanteen olla nuori tai vanhempi.
– Sosiaalisessa mediassa voi olla hyvääkin. Mutta kun miettii mitä se oikeasti on, niin se on huomioon keskittyvä kaupallinen alusta. Ei se ole paras paikka rakentaa identiteettiä teininä.
Nopean mielihyvän hakemiseen perustuvassa nykyajassa keskittymiskyvystä on tullut supervoima. Pölösen mukaan ne joilla keskittymiskykyä on, saa siitä suunnattoman edun siitä.
Pölönen muistuttaa, että nuorten suhtautumisessa teknologiaan voi jokainen vanhempi antaa itse esimerkin.
– Jos haluamme lapsiemme kestävän epävarmuutta, pääsevän virheistä yli ja olevan pitkäjänteisiä, niin millaisen esimerkin itse annamme siinä? Voiko lapsi uskoa pitkäjänteisyyteen, jos hän ei näe sen tuottavan kotonakaan tulosta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.