Turku-Tukholma-laivareitti hiilineutraaliksi – RMC mukana hankkeessa

Yhteishanke, jossa Rauma Marine Constructions on mukana, tähtää ensivaiheessa Viking Linen operoiman merikäytävän hiilineutraaliuteen. Arkistokuva: Esa Urhonen

Rauma Marine Constructionsin (RMC), Viking Linen, Åbo Akademin ja Kempowerin yhteinen Decatrip-hanke on saanut Business Finlandilta 1 596 000 euron rahoituksen. Hankkeen tarkoitus on kehittää ratkaisu, joka mahdollistaa hiilineutraalin meriliikenteen Turun ja Tukholman välillä.

– Hankkeessa kehitettävä ratkaisu mahdollistaa Turun ja Tukholman välillä täysin hiilineutraalin rahtiliikenteen ja matkustuksen, mutta ratkaisu skaalautuu myös muille väylille. Tämä on tärkeää, sillä kaikki EU-maat, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet vihreiden meriväylien perustamiseen, Rauma Marine Constructionsin väliaikainen toimitusjohtaja Mika Laurilehto kertoo.

Business Finlandin myöntämä tuki on suunnattu RMC:lle, Åbo Akademille ja Kempowerille. Ahvenanmaalainen Viking Line puolestaan sai hankkeeseen tukea Ahvenanmaan maakuntahallitukselta, koska Business Finland ei voi tukea yritystä, jonka kotipaikka on Ahvenanmaa.

Tavoite mahdollista saavuttaa 5 vuodessa

Hanke tähtää ensivaiheessa Viking Linen operoiman merikäytävän hiilineutraalisuuteen. RMC kehittää hankkeen puitteissa energiatehokkaita ratkaisuja laivojen hiilineutraaliin operointiin ja yhdessä Kempowerin kanssa sähköajoneuvojen lataamiseen laivassa.

Hankkeen tutkimusosapuolen Åbo Akademin tehtävä on laajemmin arvioida vihreän kuljetuskäytävän yhteiskunnallisia hyötyjä. Hanketta koordinoi PBI Research Institute. Vihreän merikäytävän mahdollistava polttoaine on tarkoitus valmistaa paikallisesti Varsinais-Suomessa.

Åbo Akademin tutkimusjohtaja, tuotantotalouden dosentti Magnus Gustafsson arvioi, että Viking Linen Turun ja Tukholman väliseltä reitiltä voidaan poistaa hiilipäästöt jo viiden vuoden kuluessa.

– Yhä useampi kuluttaja toivoo ostamiltaan tuotteilta ja palveluilta vastuullisuutta, mikä liittyy koko logistiikkaketjun päästöihin. Hankkeen lähtökohta on, että suomalaisella teknologialla kustannukset eivät päästöttömyyden myötä kohoa merkittävästi. Tämä tulee tarjoamaan kestävän vaihtoehdon matkustajille, teollisuudelle mahdollisuuden saada kilpailuetua kestävästä kuljetuksesta ja konkreettisen esimerkin siitä, miten suomalaisella osaamisella voidaan eliminoida merenkulun päästöt.