Presidentinvaalien toisen kierroksen asetelma suosii kokoomuksen ehdokasta Alexander Stubbia, arvioi yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.
Tähän on Vuorelman mukaan muutamia syitä. Ensinnäkin Stubbilla on etulyöntiasema vihreiden tukemaan Pekka Haavistoon nähden siinä mielessä, että Suomessa oikeistoblokin äänestäjäkunta on tällä hetkellä suurempi kuin punavihreiden puolueiden äänestäjäkunta.
– Siellä on enemmän ääniä jaossa, jos tätä tarkastelee sellaisesta blokkinäkökulmasta, että on vasemmisto- ja oikeistoblokin ehdokkaat, Vuorelma sanoo STT:lle.
Stubb sai ensimmäisellä kierroksella 27,2 prosenttia ja Haavisto 25,8 prosenttia äänistä. Haaviston, vasemmistoliiton Li Anderssonin ja SDP:n Jutta Urpilaisen yhteenlaskettu kannatus oli 35 prosenttia. Se tarkoittaa, että presidentiksi päästäkseen Haavisto tarvitsee toisella kierroksella myös oikeistopuolueiden kannattajien ääniä.
Moni asia suosii Stubbia
Vuorelma pitää blokkiasetelmaa vaalitilanteen kannalta keskeisenä. Hänen mukaansa ehdokkaille on vaikeaa irrottautua keskustaoikeiston ja keskustavasemmiston asetelmasta ja puhutella äänestäjiä blokkirajan rikkoen.
– Varsinkin Haavistolla on iso intressi siihen, koska hänen pitäisi pystyä puhuttelemaan (äänestäjiä) blokkirajan yli.
Vuorelma toteaa, että Haavisto on pyrkinyt tähän vaalikampanjassaan. Haavisto on muun muassa sanonut, että "ei ole yhtään punainen".
Ensimmäisen kierroksen tulos ei kuitenkaan Vuorelman mukaan anna viitteitä siitä, että Haavisto olisi juurikaan saanut ääniä blokkirajan toiselta puolelta.
Presidentinvaaleissa ensimmäisen kierroksen voittaja on suoran kansanvaalin aikana eli vuodesta 1994 lähtien vienyt aina voiton myös toisella kierroksella, jos vaaleissa on tarvittu toinen kierros.
– Jos tämä trendi jatkuu, se lupaa Stubbille ykkössijaa näissä vaaleissa, Vuorelma sanoo.
Lisäksi Stubbia suosii Vuorelman mukaan etu vaalirahoituksessa. Kokoomuksen ehdokkaalla on enemmän resursseja kampanjointiin toisella kierroksella kuin Haavistolla.
Miten rakennetaan eroja?
Vuorelman mukaan toisella kierroksella iso kysymys on, miten pyritään tekemään eroja toiseen ehdokkaaseen.
– Meillä on kuitenkin kaksi liberaalia ehdokasta siellä (toisella kierroksella), eli siinä suhteessa ei voi tehdä eroja toiseen. Sillä saralla ei voi aktivoida sellaista kulttuurista ulottuvuutta.
Myöskään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole suuria eroja Stubbin ja Haaviston välillä. Molemmat edustavat ulko- ja turvallisuuspoliittista konsensusta.
Vuorelman mukaan on joitakin yksittäisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiakysymyksiä, joiden kautta eroja voisi pyrkiä tekemään. Tällainen on esimerkiksi kysymys siitä, tulisiko Suomen sallia ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta.
– Stubb suhtautuu siihen myönteisesti ja Haavisto kielteisesti, mutta sen politisoiminen tässä tilanteessa parin viikon aikana on melko vaikeaa.
Tarkkaa tasapainoilua
Vaalien ensimmäisellä kierroksella nähtiin melko vähän vastakkainasettelua. Toisella kierroksella keskeinen dynamiikan muutos liittyy Vuorelman mukaan siihen, että pitäisi pystyä luomaan jonkinlainen vastakkainasettelu ehdokkaiden välille.
– Olettaisin, että kampanjoissa pyritään miettimään tapaa rakentaa vastakkainasettelu niin, että se ei näytä kuitenkaan liian repivältä, liian henkilöön menevältä ja liian hyökkäävältä.
Vuorelman mukaan suomalaiset haluavat presidentiksi ihmisen, joka edustaa vakautta ja on päivänpolitiikan riitelyn yläpuolella.
– Tasapainon löytäminen vastakkainasettelun rakentamisen ja maltillisen keskilinjan puhuttelun välillä, se on aika vaikea temppu.
Iiro-Matti Nieminen, STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.