Tutkimus: Muistisairaiden ja heidän läheistensä kuntoutus ontuu

Muistisairaat ja heidän omaisensa eivät juuri käy sopeutumisvalmennuksessa eivätkä varhaiskuntoutuskursseilla, selviää Muistiliiton Repeat-tutkimuksesta. Alle viisi prosenttia sekä sairastuneista että läheisistä oli osallistunut niihin kuuden kuukauden kuluttua diagnoosista.

– Tietoa kuntoutusmahdollisuuksista sekä motivointia kuntoutukseen osallistumiseen on lisättävä sosiaali- ja terveydenhuollossa, nivoo päätutkija, asiantuntijalääkäri Kati Juva Muistiliitosta.

Muistisairaiden kuntoutus jättää siinäkin mielessä parantamisen varaa, että kuukauden kuluttua diagnoosista 90 prosenttia ilmoitti olevansa ilman kuntoutussuunnitelmaa.

Elämä ei kuitenkaan romutu muistisairauden diagnosoinnista, sillä kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua 90 prosenttia ja 12 kuukauden kuluttua 84 prosenttia sairastuneista ja läheisistä koki mielialansa valoisana, hyvänä tai neutraalina.

– Diagnoosi on sekä potilaille että varsinkin läheisille usein odotettu varmistus omille epäilyille, ja tämän vuoksi joko helpotus tai neutraali asia. Tutkimuksiin menoa ei kannata viivästyttää, sanoo Juva.

Hoitotahdon oli tehnyt osallistujista vain joka viidennes.

Tutkimukseen osallistui Suomessa 290 potilas-omaisparia vuosina 2010–2012.