Aurinkosähkövoimaloista kertyvä kiinteistöverotuotto on hankkeiden kokoon nähden pienempi kuin tuulivoimassa, ja lisäksi summien arviointi on aurinkopuolella toistaiseksi epävarmempaa. Aihekuva Joroisille rakennetusta aurinkovoimalasta.
Teollisen mittakaavan tuuli- ja aurinkovoimalla voisi olla merkittävä vaikutus kuntien talouteen myös Rauman seudulla.
Jo tällä hetkellä julkisuudessa esitetyistä hankkeista kertyvä kiinteistövero voisi mahdollistaa kunnallisveroprosentin laskun, keinon lyhentää lainaa tai jättää sitä ottamatta.
– Jokainen järkevä kunta, jossa olisi mahdollisuus rakentaa tuulivoimaa, on nyt liikkeellä, sanoo kuntatalouden asiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä FCG Finnish Consulting Groupilta.
Veroja ja voimaloita
Konsulttiyhtiö laski kiinteistöverotuottoja ja niiden suhdetta vuoden 2023 kunnallisveroprosenttiin kunnissa, jotka näillä näkymin hyötyvät suhteellisesti eniten tuulivoimasta. Tällaiset kunnat sijoittuvat pääosin Pohjanmaan rannikolle.
Mukana olivat sekä olemassaolevat että valmisteilla olevat tuulivoimalat.
Laskelmien mukaan verotuotto vastaa monessa pikkukunnassa paria-kolmea ja enimmillään jopa seitsemää kunnallisveron prosenttiyksikköä.
Lisäksi FCG laski, montako tuulivoimalaa riittäisi siihen, että kunnat voisivat laskennallisesti päästä nollaprosenttiin. Esimerkiksi Selkämeren eteläosassa sijaitsevassa Kustavissa määrä on niinkin vähän kuin kolmekymmentä voimalaa, joissakin pikkukunnissa jopa vähemmän.
Eurajoki on poikkeus
Suurista hankesuunnitelmista huolimatta Rauman seudun kunnat eivät pääse valtakunnan kärkeen, jos mittarina on mahdollisuus laskea kunnallisveroa tuuli- ja aurinkovoiman avulla. Kiinteistöveron rooli on silti kunnissa merkittävä.
FCG:n laskelmissa oli alueelta mukana vain Eurajoki, jossa Oosinselän tuulipuistoon on rakenteilla kymmenen 6,2 megawatin voimalaa.
Arvion mukaan voimaloiden vuosittain tuoma kiinteistövero vastaa alkuvaiheessa 0,39 kunnallisveron prosenttiyksikköä. Eurajoella tämän vuoden kunnallisveroprosentti on 5,36.
Eurajoki on kuitenkin poikkeustapaus, sillä Olkiluodon ydinvoimalan tuomat verotulot asettavat kunnan taloudelle ja kunnallisveroprosentille hyvin erilaisen pohjan kuin monessa muussa kunnassa.
Laskelma Rauman seudulle
Laesterä ja hänen kollegansa Tuomas Hanhela suostuivat Länsi-Suomen pyynnöstä laskemaan lukemia myös muista raumanseutulaisista kunnista.
Esimerkiksi Säkylään on suunnitteilla kaksi tuulipuistoa ja Laitilaan yksi. Aurinkovoimaakaan ei tule unohtaa, sillä sitä on suunnitteilla tai rakenteilla isossa mittakaavassa Raumalle, Euraan ja Säkylään.
– Suuret aurinkovoimalat eivät ole aivan yhtä hyviä tulonlähteitä kunnalle kuin tuulivoimalat, mutta niilläkin on suuri merkitys, Laesterä toteaa.
Rauman ja lähikuntien julkisesti ilmoitetut tuuli- ja aurinkovoimasuunnitelmat sekä niiden laskennallinen kiinteistöverovaikutus kunnallisveroon löytyvät oheisesta karttagrafiikasta.
Säkylässä suhteellisesti suurin
Laskelma kertoo, että jos ilmoitetut hankkeet toteutuvat, niistä kertyy eniten kiinteistöveroeuroja Raumalle. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että yhden veroprosenttiyksikön tuoma tulo on kaupungin koon vuoksi suurempi kuin muualla.
Samasta syystä summan vaikutus Rauman veroprosenttiin olisi kuitenkin marginaalinen.
Esimerkiksi Säkylässä tuuli- ja aurinkovoiman arvioitu kiinteistöverotuotto olisi lähes puoli miljoonaa euroa vuodessa. Vaikutus kunnallisveroprosenttiin olisi alueen suurin eli noin puoli prosenttiyksikköä.
Vaikka alueen kunnat eivät ylläkään verovaikutuksilla maan suhteellisesti merkittävimpien tuuli- ja aurinkovoimakuntien joukkoon, kehottaa Laesterä vertaamaan kiinteistöverotuloja arkisempiin asioihin.
Sellaiseksi voisi sopia esimerkiksi kunnan työntekijän vuosipalkka 40 000 - 50 000 euroa.
Pienessä isompi vaikutus
Laesterä muistuttaa, että koronavuosien tuoma valtion lisätuki on loppumassa kunnilta. Lisäksi sote-uudistus vei kuntien velvoitteiden ohella verotuloja, joita hän kuvaa valtaviksi.
Iso osa pienistä ja osa suuremmistakin kunnista onkin Laesterän mukaan päätymässä taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä koskisi erityisesti velkaantuneita pikkukuntia, joissa koronnousua ei pystytä kompensoimaan muutoin kuin kunnallisveroa nostamalla.
– Mitä pienempi kunta ja suurempi voimaloiden määrä, sitä suurempi mahdollisuus maksaa lainansa pois ja alentaa kunnallisveroprosenttiaan, hän sanoo.
Talousvyöhyke muuttaisi pelin
Selkämeren rannikolla ylivoimaisesti massiivisimmat tuulivoimasuunnitelmat kohdistuvat tällä hetkellä avomeren talousvyöhykkeelle. Mittakaava on mannertuulivoimaan verrattuna monikymmenkertainen.
Jos kunnille tulisivat kiinteistöverotulot myös näistä voimaloista, muuttuisi kunnallistalouden näkymä Satakunnan ja Varsinais-Suomen rannikkokunnissa radikaalisti.
Talousvyöhyke ei kuitenkaan kuulu kuntien alueisiin, minkä vuoksi kiinteistöveron perimisoikeus vyöhykkeeltä vähintäänkin epäselvää (LS 7.5.).
Entä, jos Pyhärannassa olisi sanottu tuulivoimalle kyllä?
Pyhärannassa ei tällä hetkellä ole valmisteilla isoja tuuli- tai aurinkovoimahankkeita.
Sen sijaan vajaa vuosikymmen sitten useampikin taho oli virittelemässä kuntaan tuulipuistoja, ja voimaloita oli hahmoteltu pitkälle toista kymmentä. Vastustus oli kuitenkin suurta, ja hankkeet kaatuivat jo esimerkiksi kaavoitusvaiheessa.
Entä, jos näin ei olisi käynyt? Millainen kiinteistöverotulojen rooli olisi kunnassa nyt?
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.