Tyhjässä tehdashallissa hurisevat monitorit. Nastja Säde Rönkön 26-osainen videoinstallaatio Selviytymisopas maailmanlopun lapselle on sijoitettu eri puolille tyhjää tilaa.
Tehdastyöläisten entinen taukotila oli juuri sellainen paikka, jonne Rönkkö teoksensa halusi.
– Hain jotain ei-kliinistä tilaa. Täällä on myös paljon jänniä yksityiskohtia, kuten esimerkiksi lavuaarit tuossa toisessa huoneessa. Teokset onkin installoitu tähän tilaan sopiviksi.
Muutoksen keskellä
Rönkön teoksessa liikutaan määrittämättömissä ajoissa ja paikoissa. Erilliset videot sisältävät näkymiä elämästä jonkin merkittävän muutoksen keskellä.
– Teoksen idean alku on vanha. Olin pitkään miettinyt oppaan tekemistä tulevaisuuteen ja asioita, joita haluaisin jättää tulevaisuuden ihmisille.
Taiteilija sanoo pohtineensa samalla myös niitä asioita ihmiskunnan historiassa, joiden hän vielä haluaisi olevan olemassa.
Videot käsittelevät suurista käännekohdista, kriiseistä tai katastrofeista selviytymistä tunnetasolla ja käytännössä.
Isolla screenillä on yksinäinen hahmo erämaassa. Nimettömäksi jäävä henkilö on katastrofin jälkeen ainoana pelastautunut toiselle planeetalle. Rönkkö kertoo videon olevan pohdintaa siitä, mitä ihminen kaipaa kodistaan ja miltä tuntuu istua iltanuotiolla ilman muita ihmisiä.
Teksti ennen kuvaa
Näyttelyn kuvaston lähtökohtana ovat olleet Rönkön kirjoittamat runomuotoiset tekstit, jotka perustuvat aakkosiin. Jokainen video alkaa tietyllä kirjaimella alkavista sanoista, jotka johdattavat tekstin, kuvan ja äänimaailman kokonaisuuteen.
– Installaation kokoaminen oli kuin palapelin tekemistä ja leikkausvaiheessa pallottelimme, mikä video minnekin sopii.
Näyttelyssä tekstejä voi kuunnella kuulokkeilla englanninkielisinä, suomeksi ne löytyvä QR-koodin takaa.
– Videoissa teemoihin pureudutaan aika syvälle, mutta ajallisesti ne ovat lyhyitä, kolmesta yhdeksään minuuttiin.
A niin kuin antibiootti
A-kirjaimen kohdalla Rönkkö on muun muassa pohtinut antibiootteja, jotka ovat iso ongelma, silloin kun ne eivät enää vaikuta toivotulla tavalla. U on esimerkiksi yhtä kuin universumi, Z kuin zombit. Z-videon inspiraatioina olivat fiktiiviset zombisarjat ja niiden maailmankuva, joissa maailmanlopun jälkeen syntyy jo uusia yhteiskuntia.
– Zombi-sarjojen käsikirjoittajat ovat hyviä pohtimaan sitä, miten kaikki rakennetaan alusta ja mikä on arvokasta.
Yhteistä videoille Rönkön mukaan on se, että ne kaikki käsittelevät ja pohtivat tunteita.
Niitä käsiteltiin myös taiteilijan Raumalla viime kesänä teini-ikäisille pitämällä leirillä.
Yhteisöllisyys mukana
Nuorten päiväleirillä pohdittiin yhdessä maapallon tulevaisuutta, uhkakuvien herättämiä tunteita, kriisitilanteista selviytymistä ja ilmastotoivoa taiteen keinoin ja erilaisin harjoittein. Metsäpäivänä nuoret opettelivat käytännön selviytymistaitoja eräoppaan johdolla. Osallistujat saivat opetusta myös kotivarasta ja ruokatiedosta. Nuorissa leirin aikana heränneet ajatukset ja tunteet ovat suodattuneet myös videoteokseen.
– Aihe kiinnosti nuoria, ja suurin osa oli todella huolissaan tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos ei esimerkiksi kenellekään ollut asia, joka tapahtuu joskus, vaan he tiesivät elävänsä keskellä sitä.
Toivo ei ole mennyttä
Mitä taiteilija sitten itse maailmanlopusta ajattelee?
– En ajattele, että tapahtuu yksi iso maailmanloppu, vaan että maailma muuttuu ja tietyt asiat muuttuvat. Toki olen huolissani siitä, jos joku laji katoaa, kuten pölyttäjät, jotka vaikuttavat kaikkeen. Kun yksi romahtaa, kaikki romahtaa.
Rönköstä tuntuu juuri nyt kaukaiselta ajatella mitä 20 tai 100 vuoden päästä tapahtuu, sillä maailmassa on pienen ajan sisällä tullut eteen isoja muutoksia.
– Kaikki riippuu siitä, miten ihmiset asioita tekevät. Pandemia osoitti, että asiat voivat muuttua ja poliittisia päätöksiä, jotka muuttavat yhteiskuntaa, voidaan halutessa tehdä nopeasti.
Rönkkö ei pidä itseään julistajana, mutta sanoo haluavansa asettaa kysymyksiä ja toivoo saavansa ihmiset miettimään asioita.
– Itselle vahvimmat taidekokemukset ovat olleet sellaisia, jotka ovat saaneet kyseenalaistamaan asioita ja omia ajatusmalleja. Jos joku tässä teoksessa tekee vastaavaa, sehän on vain mahtavaa.
Nastja Säde Rönkkö
S.1985
Helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee monialaisesti mediataiteen, performanssin, yhteisötaiteen ja tekstin parissa.
Hänen teoksiaan on ollut esillä yksityis- ja yhteisnäyttelyissä Suomessa ja kansainvälisesti.
Rönkkö valittiin 2019 vuoden nuoreksi taiteilijaksi.
Sai kesäkuussa 2022 Beaconsfield-gallerian, Serlachius-museoiden ja Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutin myöntämän Below Zero -palkinnon, jolla hän toteuttaa seuraavan liikkuvan kuvan installaationsa 2023.
Selviytymisopas maailmanlopun lapselle
Nastja Säde Rönkön videoinstallaatio, joka on esillä 22.10.–4.12. osoitteessa Kaivopuistontie 33.
Avoinna arkisin klo 15–19 ja viikonloppuisin klo 12–17. Maksuton.
Videoiden kuvaus Aake Kivalo, musiikki ja ääni Timo Kaukolampi, leikkaus Heli Kota ja asut ja stailaus Juha Vehmaanperä.
Videoilla esiintyy teatterinharrastajia ja ammattinäyttelijöitä (Elsi Sloan, Sall Lam Toro ja Rosaliina Paavilainen).
Kuvauksia tehtiin Lönnströmien kotimuseossa sekä tehdashallissa. Kuvattu myös muualla Suomessa sekä suurelta osin Espanjassa.
Teos on englanninkielinen. Tekstien suomennoksia voi lukea mobiililaitteella qr-koodien avulla.
Lönnströmin taidemuseo järjestää maksuttomia yleisötapahtumia näyttelyyn liittyen. Tietoa tapahtumista löytyy museon nettisivuilta.
Videoinstallaatio on viides Lönnströmin nykytaiteen projekti.
Taidemuseo on teoksen rahoittaja 100 000 euron kokonaisbudjetilla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.