Rauman kaupungin henkilöstöjohtaja Marika Alho sanoo, että sairauslomapäivistä ja niiden kasvusta on aina syytä olla huolissaan. Viime vuoden kasvu ei kuitenkaan aiheuta erityistä huolta siinä mielessä, että lukuja selittänee isoilta osin koronapandemia lieveilmiöineen. Kaupunki pyrkii vähentämään sairauspoissaoloja monin eri toimenpitein.
Rauman kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolopäivät kasvoivat yli kolmanneksen vuodesta 2021 vuoteen 2022.
Viime vuonna sairauspäiviä kertyi kaupungin työntekijöille yhteensä 60 496, mikä on peräti 16 279 päivää enemmän kuin vuonna 2021, jolloin päiviä oli 44 217.
Suurimman osan kasvusta selittänee korona, sanoo Rauman kaupungin henkilöstöjohtaja Marika Alho.
– Palkkaohjelmamme mukaan yleisvaarallisen tartuntataudin eli koronan mukaisia sairauspoissaolopäiviä oli noin 7500, ja tähän määrään kuuluvat vain lääkärin todentamat koronatapaukset, joissa on haettu Kelan sairauspäivärahaa. Päälle tulevat vielä kaikenlaiset epäilyt, varotoimenpiteet ja todentamatta jääneet tapaukset, joten tuo lukema ei ole koko totuus, Alho sanoo.
Rauman lukemat hieman valtakunnallisia paremmat
Kasvusuuntainen trendi on linjassa valtakunnallisen kehityksen kanssa. Työterveyslaitos (TTL) tiedotti alkuviikosta, että kunta-alan sairauspoissaolot koko Suomessa kääntyivät jyrkkään kasvuun.
TTL:n Kunta10-tutkimuksessa seurataan kymmenen kunnan henkilöstön vuosittaisia sairauspoissaoloja.
Tutkimuksen mukaan kuntatyöntekijät Suomessa olivat pois töistä keskimäärin 20,7 päivää oman sairauden takia, mikä on neljä päivää enemmän kuin edellisvuonna.
Raumalla vastaava lukema oli viime vuonna 18, ja edellisvuodesta kasvua oli 2,3 päivää. Rauma on siis jopa valtakunnallisen keskiarvon alapuolella.
– Ainahan sitä pitää olla huolissaan, jos sairauspoissaoloja on tai niiden määrä kasvaa. Mutta mekin odotimme Kunta10-tutkimuksen tuloksia siinä mielessä, että lukuja on hyvä suhteuttaa muihin vastaaviin organisaatioihin, Alho toteaa.
Lukema ei kuitenkaan ole ollut Raumalla yhtä suuri ainakaan kuuteen vuoteen.
Poissaolot ovat voineet ruokkia lisää poissaoloja
Alho näkee, että koronasta aiheutuneet mittavat poissaolot ovat voineet edelleen lisätä jaksamiseen liittyviä poissaoloja.
– Monessa paikassa samat työt jouduttiin tekemään pienemmällä porukalla runsaiden poissaolojen vuoksi. Se voi olla yksi selittävä tekijä jaksamispuolella, Alho sanoo.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa työntekijän keskimääräinen sairauspoissaolopäivien määrä kasvoi 18:sta yli 23:een. Koronan lisäksi asiaan saattoi vaikuttaa hyvinvointialueen valmistelu, arvioi Alho
– Se on varmasti ollut raskasta aikaa, kun on odotettu siirtymää ja siihen liittyvää muutoksia. Samaan aikaan kollegoita on voinut olla runsaasti poissa, ja potilaat on pitänyt hoitaa.
Korona aiheutti poissaoloja monesta eri syystä. Itse taudin sairastaminen oli niistä vain yksi – lisäksi poissa oltiin epäilyjen, altistusten ja lievienkin oireiden vuoksi. Alkuvaiheen jälkeen kaikkia ei enää edes testattu. Arkistokuva sairaalanmäen drive-in-testauspisteeltä keväältä 2022.
Ilmiöt näkyvät viiveellä, ja seuraavaa ennakoidaan
Alho toteaa, että maalaisjärjellä ajateltuna olisi kenties luullut, että koronan vaikutukset olisivat näkyneet näin vahvasti jo aikaisemmin, viimeistään vuonna 2021.
Piikiksi osoittautui kuitenkin vuosi 2022 – ainakin tällä haavaa.
– Ei ole mitenkään tavatonta, että tällaiset ilmiöt näkyvät tilastoissa pienellä viiveellä. Ehkä ajan myötä varovaisuus ja sosiaalinenkin paine tietyllä tapaa kasvoivat, eikä työpaikalle haluttu vahingossakaan tulla yskimään ja niiskuttelemaan, Alho pohtii.
Horisontissa saattaa siintää jo seuraavakin ilmiö, joka voi näkyä poissaolojen määrän kasvuna muutaman vuoden viiveellä.
– Sellaista ennakoidaan, että tämänhetkinen maailmantilanne ja taloudellisen tilanteen aiheuttama henkilökohtainen "puristus" voi kääntää mielenterveyden ongelmat kasvuun. Se saattaa näkyä jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvien poissaolojen lisääntymisenä tulevina vuosina.
Näin työterveydestä pidetään Raumalla huolta
Rauman kaupunki on tehnyt henkilöstöjohtaja Marika Alhon mukaan pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauslomapäivien vähentämiseksi.
Omailmoituskäytäntöä muutettiin joitakin vuosia sitten niin, että omalla ilmoituksella esihenkilön luvalla poissa saa olla viisi päivää, kun aiemmin sai olla kolme.
– Tutkimusten mukaan hieman väljempi omailmoituskäytäntö isossa kuvassa lyhentää sairauspoissaoloja ja vähentää siten päivien määrää kokonaisuudessaan, Alho sanoo.
Vielä viiden päivän omailmoitusjakson jälkeenkin kaksi päivää sairauslomaa saa hoitajan määräyksestä. Lääkäriin täytyy siis hakeutua vasta seitsemän päivän jälkeen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.