Työllisyyskoordinaattori Marko Kerola suorastaan innostui Twitterissä, kun viimeisin Satakunnan työllisyyskatsaus julkaistiin. Katsauksessa nimittäin kerrottiin, että Rauman työttömyysprosentti oli viime kuussa 7,4.
– Nyt on aika huikea lukema, tilastoja saa selata varsin kauas, että päästään yhtä alhaisiin lukemiin! twiittasi Kerola.
Länsi-Suomi päätti selvittää, miten kauas. Tilastokeskuksen verkkotietokannan data yltää vain vuoteen 2006, ja alhaisin näistä tilastoista löytynyt työttömyysprosentti oli toukokuussa 2008 saavutettu 7,5. Oli kaivettava vielä kauempaa.
Viimeksi alempana yli 28 vuotta sitten
Niinpä kysyimme tietoja Satakunnan ely-keskuksen työmarkkina-asiantuntija Hannu Ahvenjärveltä. Ahvenjärvi vastasi pyyntöön tilaamalla vanhoja tilastoja Työ- ja elinkeinoministeriön arkistoista.
Kuntaliitosten ja muiden vuosikymmenten varrella tapahtuneiden muutoksien vuoksi Ahvenjärvi joutui laskemaan viitteelliset työttömyysprosentit käsityönä.
Selvisi, että vuoden 1990 joulukuussa työttömyysprosentti oli 5,7 ja tammikuussa 1991 jo 7,9 prosenttia. Sittemmin ei ole 7,5 prosentin alle menty.
– Voi siis sanoa, että joulukuussa 1990 on ollut viimeksi nykyistä alempi työttömyys Raumalla, toteaa Ahvenjärvi.
Onhan se yhdenlainen ihme.
Kaupungin johto saa kiitosta
Marko Kerola istuu työhuoneessaan Rauman seudun TYP:n toimistolla sangen tyytyväisenä.
– Historiallisia lukemia tosiaan. Matkan varrelle mahtuu 90-luvun pitkät lamakierteet, vuoden 2008 tienoille osunut nousukausi ja STX:n päätös lopettaa toimintansa Rauman telakalla vuonna 2013. Ja nyt ollaan tässä, Kerola huokaisee.
Mikä näin hyvän työllisyystilanteen sitten Kerolan näkemyksen mukaan on mahdollistanut?
– Mun mielestä meillä on hyvä kaupungin ylin johto, joka on tehnyt töitä sen eteen, että yritykset haluavat investoida Raumalle. Toki vaaditaan hyvä luottamushenkilöstö. Lisäksi meillä on hyvät yhteydet suoraan ministeriöihin ja muualle ja toimiva kauppakamari ja...
– Se on monen eri tekijän summa, Kerola tiivistää.
Voi siis sanoa, että joulukuussa 1990 on ollut viimeksi nykyistä alempi työttömyys Raumalla.
Uudenkaupungin ihme piristää koko seutua
Rauma ei ole historiallisissa lukemissaan yksin. Katsauksesta selviää, että työttömyyden aleneminen on jatkunut koko seutukunnalla, niin Satakunnan kuin Varsinais-Suomenkin puolella.
Huimimpina lukemina esiin nousivat Eurajoen ja Laitilan työttömyysasteet: Eurajoella työttömien osuus työvoimasta oli enää 4,8 prosenttia ja Laitilassa vaivaiset 3,1 prosenttia. Molemmat olivat maakuntiensa ykkösiä.
Kerolakin puhuu koko seudun positiivisesta rakennemuutoksesta. Yksi muutoksen vetureista on tietysti Uudenkaupungin autotehdas, jossa moni käy Raumaltakin töissä.
– Paljon puhutaan, että kaikki tavara pitäisi valmistaa ulkomailla, kun Suomessa on niin kallista. Sitten yksi maailman suurimmista autonvalmistajista raijaa laivoittain autonosia tuohon 50 kilometrin päähän. Autot kasataan siellä ja ne lähtevät maailmalle. Onhan se yhdenlainen ihme, Kerola toteaa.
Tähän ei ole vielä tyytyminen
Vetovoimaa siis tuntuu ainakin työpaikkojen muodossa Raumalla ja lähiseudulla olevan.
Kerola muistuttaa, ettei lukemiin saa kuitenkaan tuudittautua. Vetovoiman lisäksi huolta on pidettävä myös pitovoimasta: siitä, että töihin tulleet ihmiset voivat jäädä töihin ja kaupunkiin asumaan pidemmäksikin aikaa.
– Kun työpaikkoja on tullut Raumalle runsaasti ja työllisyysaste on kehittynyt huimaa vauhtia, niin perusinfrasta vaikkapa varhaiskasvatus alkaa olla kohta ongelmissa, kun päiväkodit tulevat täyteen, Kerola mainitsee esimerkkinä.
– Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
TYP ei halua säilöä asiakkaita – pitkäaikaistyöttömien määrä laskenut liki 90:llä
Lyhenne TYP tarkoittaa työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua. Se on pidempään työttömänä olleille työnhakijoille tarkoitettu TE-toimiston, kaupungin ja Kelan yhteinen toimintamalli.
Kerola on siis työssään tekemisissä erityisesti pitkäaikaistyöttömien kanssa. Myös heidän määränsä onkin laskenut roimasti: vielä vuosi sitten huhtikuussa 2018 pitkäaikaistyöttömiä oli Raumalla 454, viime kuussa enää 366.
– Meidän tehtävämme on luoda ihmisille polkuja työelämään siinä vaiheessa, kun työttömyys on päässyt pitkittymään, Kerola kuvailee.
– Pyrimme siihen, että asiakkaita ei säilytettäisi, vaan että jaksolla täällä olisi alku ja loppu.
Tulokset ovat Raumalla olleet hyviä, jos katsotaan esimerkiksi työmarkkinatilastoinnissa mittatikkuna käytettyä aktivointiastetta.
Aktivointiaste mittaa aktiivisten työvoimapalveluiden piirissä olevien osuutta työttömistä työnhakijoista, ja 30 prosentin lukemaa pidetään jo hyvänä. Raumalla se on 50 prosentin luokkaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.