Pahimmat uhkakuvat tyrnikärpäsen vaikutuksista tyrnisatoon eivät näytä ainakaan vielä toteutuneen.
Tulokaslaji on viiden-kuuden vuoden aikana tehnyt tuhoja, mutta Suomen koko puutarha- tai luonnontyrnisadon uhkaajaksi siitä ei toistaiseksi ole ollut.
Havaintoja on Selkämereltä myös tämän satokauden kynnyksellä.
Vasta seitsemäs vuosi
Tyrnikärpäsen saapumisesta Suomeen kerrottiin vuonna 2015, jolloin lajia oli havaittu kahdessa kotipuutarhassa.
Seuraavana vuonna Länsi-Suomi uutisoi lajin levittäytyneen myös rannikon luonnontyrnikasvustoihin nopeammin ja paljon laajemmalle alueelle kuin aiemmin tiedettiin.
– Tyrnin marjojen kohtalo luontaisilla kasvupaikoilla näyttää aika huonolta, totesi Luken erkoistutkija Sanna Kauppinen tuolloin (LS 1.9.2016).
Tyrnikärpäsiä oli havaittu Saaristo- ja Selkämeren rannikoilla Kaarinasta Vaasaan saakka. Erityisen paljon havaintoja oli Eurajoen Luvialta, ja kärpänen oli tehnyt tuhoja tyrnipensaissa myös Rauman saaristossa.
Heikon havainnoinnin vuoksi oli kuitenkin oletettavaa, että esiintymiä oli muuallakin.
Tietoa on yhä huonosti
Tieto tyrnikärpäsen levinneisyydestä ja runsaudesta ei ole viidessä vuodessa juuri kasvanut.
Esimerkiksi Luonnontieteellisen keskusmuseon lajitietokannassa ei ole lainkaan mainintoja Selkämeren tyrnikärpäshavainnoista. Luonnonvarakeskuksessakaan ei ole ajantasaista tietoa lajin levinneisyydestä tai tuhoista.
Satunnaistenkin havaintojen perusteella tyrnikärpänen on kuitenkin tullut jäädäkseen.
Tuhot vielä maltillisia
Pelkästään Selkämerellä merkkejä tyrnikärpäsen tuhoista on tällä hetkellä varsin laajalla maantieteellisellä alueella.
Länsi-Suomen pieneen kyselyyn kertyi havaintoja muun muassa Pyhämaasta, Rauman saaristosta ja Eurajoen Kuivalahdelta. Näillä alueilla kasvavissa luonnontyrneissä on parhaillaan nähtävissä tyrnikärpäsen toukkia ja niiden syömiä marjoja.
Tuhot näyttävät sen sijaan olevan pahimmillaankin maltillisia.
Vaihtelu on suurta
Yksi syy tuhojen pysymiseen kohtuullisina voi olla tavanomainen lajien välinen vuorovaikutus.
Tyrnisato vaihtelee eri vuosina, mikä puolestaan saattaa heijastua tyrnikärpäskantaan. Nyt Selkämerellä näyttää olevan tulossa hyvä tyrnisyksy, mutta pari aiempaa vuotta ovat olleet melko huonosatoisia.
Tyrnikärpäsen vaikutusta suomalaisen luonnontyrnin satovaihteluun ei toistaiseksi tunneta. Pääsyy kärpänen tuskin ainakaan vielä on.
Sato riippuu sen sijaan muun muassa kukinnan onnistumisesta, johon puolestaan vaikuttavat edellisen vuoden kasvuolosuhteet.
– Lisäksi oletan, että satovaihtelut liittyvät myös tyrnin pölytyksen onnistumiseen, sanoo erikoistutkija Anne Nissinen Lukesta.
Tuulipölytteisen tyrnin siitepöly leviää vain kymmenen-viidentoista metrin päähän. Hede- ja emikukat ovat lisäksi eri yksilöissä.
– Tyrni kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Tuolloin olosuhteet meren rannalla saattavat olla vielä pölytyksen kannalta epäedulliset.
Selkämeri on pohjoisrajalla
Tyrnikärpästen määrään vaikuttanee oleellisesti myös talvi.
Laji on levinnyt Pohjois-Eurooppaan vasta viime vuosina ja todennäköisesti sen mahdollisti paitsi tyrniviljelmien kasvu, niin myös ilmaston lämpeneminen.
Tyrnikärpäsen toukat pudottautuvat syksyn mittaan pensaiden juurelle ja talvehtivat koteloina.
Selkämerellä laji elää nykyisen levinneisyysalueensa pohjoisrajalla, joten selviäminen on pienestä kiinni. Siksi talven olosuhteilla on todennäköisesti suuri vaikus siihen, kuinka paljon kärpäsiä selviä kevääseen saakka.
Tyrnitarha sai vielä huokaista helpotuksesta
Manner-Euroopan kokemusten perusteella tyrnikärpänen on erityisen suuri uhka tyrnitarhoille. Samaa pelättiin Suomessa, kun havaintoja tulokaslajista alkoi tulla.
– Toistaiseksi näyttää siltä, että pelättyä invaasiota ei ainakaan meidän viljelmillemme ole tullut, kertoo Eurajoen Luvialla toimivan Koivun tyrnitilan omistaja Anneli Koivu.
Toisaalta tarhalla ryhdyttiin myös myrkyttömiin torjuntatoimiin alusta saakka. Tähtäimessä ovat erityisesti toukkien olosuhteet tyrnipensaiden juurella.
– Meillä on pensaiden juuriston ympärille laitettu kalkkia ja tuhkaa. Saattaa olla, että se on ollut hyvä ratkaisu. Osa pensaista on istutettu karkeaan murskeeseen myyrien vuoksi, mutta siinä voi olla myös kärpäsen toukalla huonot oltavat.
"Tarkkana saa olla"
Tänä vuonna tyrnitarhalla on havaittu Koivun mukaan vain muutamia kärpästen vaurioittamia marjoja. Aikuisia kärpäsiäkään ei jäänyt kesän aikana niille tarkoitettuihin feromonipyydyksiin.
– Näyttää siltä, että kärpäset eivät olisi selvinneet talvesta. Saattaa olla, että ensin runsaat sateet ja sitten pakkanen ovat saattaneet olla tuhoisia toukille, Koivu miettii.
Tyrnikärpäsiin liittyvä huoli ei silti ole ohi.
– Tarkkana saa koko ajan olla, koska jos se luonnonpensaissa runsastuu, tulee sieltä sitten osa aina myös viljelmillemme munimaan.
Koivun mukaan tyrnin viljely kasvaa EU-alueella voimakkaasti, minkä vuoksi myös tyrnikärpänen ja sen torjunta ovat kiivaan tutkimuksen kohteena.
Havaitsitko tyrnikärpästuhoja luonnonpensaissa tai puutarhassa? Kerro tilanteesta: jami.jokinen@lansi-suomi.fi
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.