Osa reserviläisistä on tehnyt omat päätelmänsä epävakaan maailmantilanteen vuoksi. Kuvituskuva Raumalla järjestetystä suuresta paikallispuolustusharjoituksesta.
Kun Ukrainan sota syttyi kolme kuukautta sitten, niin reservistä siviilipalvelukseen hakemusten määrä kasvoi räjädysmäisestä.
Vuoden alusta laskien puolustusvoimien aluetoimistot ovat hyväksyneet kaikkiaan 2 557 hakemusta, kun määrä vuotta aiemmin vastaavaan aikaan oli 168 siirtoa.
Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo, että etenkin maaliskuu oli hyvin vilkas jakso. Tuolloin jätettiin kaikkiaan 1 306 hakemusta.
– Toukokuun aikana on tullut hieman yli 200 hakemusta. Selvästi hakemusten määrä on nyt hiljentynyt, mutta silloin kun Nato-päätöstä tehtiin, niin viikonlopun aikana tuli noin sata hakemusta.
Aluetoimistossa kiirettä
Reservistä siviiliin siirtyminen tehdään niin sanotulla täydennyskoulutushakemuksella, joka on yksittäisen ihmisen osoitus muuttuneesta vakaumuksesta.
Hakemuksen täyttäminen ei vielä tee hakijasta täydennyspalvelusvelvollista, vaan allekirjoitettu hakemus on toimitettava omalle aluetoimistolle.
– Hakemusten suuri määrä on hieman näkynyt aluetoimistoissa siinä, että käsittely ottaa hieman aiempaa enemmän aikaa. Mutta nyt on yli 3 000 hakemusta tehty, joista yli 2 500 on jo hyväksytty, Reijonen sanoo.
Sotilasarvo ei kysytä
Asepalveluksen käynyt henkilö siirtyy siviilipalvelukseen niin, ettei häntä enää määrätä sotilaallisiin tehtäviin tai esimerkiksi kertausharjoituksiin. Häntä kohdellaan jatkossa siviilipalveluksen käyneenä, ja esimerkiksi poikkeusoloissa hän olisi käytettävissä siviilitehtäviin.
Reijosen mukaan hakemukseen ei tarvitse erikseen siirtymisen syytä määritellä, eikä hakemusvaiheessa ole merkitystä reservin sotilasarvolla tai sodanajan sijoituksella.
– Meillä Siviilipalveluskeskuksessa ei ole edes tietoa sotilasarvoista tai sodanajan sijoituksista. Me vain katsomme, että henkilön vakaumus on muuttunut ja he haluavat olla jatkossa mukana vain siviilivarannossa.
Katumusaikana voi palata
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet käyvät viiden päivän mittaisen täydennyskoulutuksen, jonka jälkeen henkilöt ovat lopullisesti siviilivarannossa.
Reijonen muistuttaa, että ennen koulutuksen alkua on kertaalleen mahdollisuus palata vielä siviiliin. Tosin sodanajan sijoitus raukeaa, kun henkilö tekee täydennyspalvelushakemuksen.
– Tänä vuonna on tehty kaikkiaan 120 hyväksyttyä paluuhakemusta. Määrä on noin kaksinkertainen viime vuotiseen verrattuna. Luvussa on tosin mukana myös siviilipalvelusvelvolliset.
– Voisin uskoa, että osa nyt hakeneista haluaa vielä pysyä reservissä ennen kuin oma täydennyspalvelus käynnistyy, Reijonen uskoo.
Uudellamaalla Lapinjärven kunnassa sijaitseva Siviilipalveluskeskuksen lisäksi täydennyskoulutusta järjestetään neljällä muullakin paikkakunnalla.
Raumaa lähin koulutuspaikka on Porissa Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella.
– Koulutuksen sisältö riippuu paljon koulutuspaikasta. Esimerkiksi ensiapu on yksi keskeinen koulutusaihe. Kriiseihin varautuminen on yksi selkeä painotus.
Nato-viikonloppuna yli sata hakemusta
Täydennyspalveluhakemus on yksittäisen ihmisen osoitus muuttuneesta vakaumuksesta, joka estää osallistumasta aseelliseen maanpuolustukseen. Henkilö siirtyy osaksi siviilivarantoa toimimaan poikkeusoloissa muissa kuin aseellisissa tehtävissä.
Alkuvuonna siirtohakemuksia on hyväksytty puolutusvoimien aluetoimistoissa yli 2 500 kappaletta. Viime vuonna samaan aikaan hyväksyttiin 168 hakemusta.
Eniten hakemuksia hyväksyttiin maaliskuussa, kaikkiaan 1 306 kappaletta. Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä toukokuussa aiheutti hetkellisen yli sadan hakemuksen viikonlopun.
Maavoimien pääesikunta: "Siirtyneet eivät vaikuta suorituskykyyn"
Yli 2 500 reserviläisen siirtyminen siviilipalvelukseen alle puolen vuoden aikana kuulostaa suurelta määrältä.
Puolustusvoimien maavoimien pääesikunnan tiedottaja Tiina Möttönen kuitenkin muistuttaa, että isossa kuvassa luku on varsin pieni.
– Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä. Prosenttiosuutena tuo julkisuudessakin esillä ollut luku noin 2 500 on marginaalinen, eikä vaikuta tällä hetkellä suorituskykyyn.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.