Venäjän ja Ukrainan kaksitoista päivää jatkunut sota on siirtymässä aiempaa raaempaan vaiheeseen, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström.
– Otteet tulevat kovenemaan. Pidäkkeitä voimankäytölle ei ole.
Merkkeinä tästä ovat kiihtyvä kaupunkien kuten Harkovan moukarointi tykeillä ja heittimillä sekä lisääntyvät siviiliuhrit. Maanantaina Venäjä tarjosi ukrainalaissiviileille humanitäärisiä käytäviä, jotka eivät johda turvaan Ukrainassa vaan Venäjälle tai Venäjän hallitsemille alueille. Punaisen ristin mukaan Venäjä on miinoittanut piiritetystä Mariupolista ulos johtavan käytävän.
Forsström arvioi, että jokainen päivä lisääntyviä venäläistappioita on liikaa.
– Venäjän paine asian ratkaisemiseksi lisääntyy koko ajan.
Ukraina on taistellut ankarasti ja estänyt venäläisten läpimurrot pohjoisessa. Venäjän hyökkäys on lähes pysähtynyt Kiovan ja Harkovan edustalla.
Forsström arvioi, että Venäjä pyrkii yhä saartamaan Kiovan. Maanantaina taistelut jatkuivat muun muassa Hostomelin lentokentän suunnalla.
Venäjä on pystynyt etenemään etelässä ja piirittämään Mariupolin sekä tunkeutumaan länteen kohti Odessan pohjoispuolta. Asutuskeskukset Venäjä on pääosin kiertänyt ja pyrkii murtamaan vastarinnan saarroilla välttäen kaupunkitaisteluita.Ukrainan vahva puolustus on perustunut asevoimien, paikallispuolustuksen ja siviilien yhteistyöhön.
– Etenemissuunnassa annetaan tiukkaa puolustusta ja pienillä osastoilla häiritään selustaa. Ei antauduta isoihin taisteluihin, kuvaa Forsström ukrainalaisten taistelutapaa.
Nämä pienet ja nopeasti liikkuvat osastot ovat iskeneet tuhoisasti venäläiskolonnien sivustoihin ja jättäneet jälkeensä tuhottuja panssariajoneuvoja. Läntisestä aseistuksesta on ollut suuri apu.
Venäläisiä hidastavat myös polttopullot ja ihmiskilvet selustassa. Se tarkoittaa myös Ukrainalle paljon siviiliuhreja.
Erikoistutkija muistuttaa, ettei kummankaan osapuolen ilmoittamiin tappiolukuihin ole uskominen. Läntiselle yleisölle eivät välity Ukrainan laajat tappiot. Venäjä on kuitenkin edennyt koko ajan, mutta hitaasti ja kalliilla hinnalla.Vaikka Venäjä miehittäisi Ukrainan suuria alueita, sitä odottaa nykyisen maanpuolustustahdon perusteella ankara sissisota.
– Miehittämiseen tarvittaisiin lisää joukkoja – tai sitten lähetetään ihmiset sieltä pois, muistuttaa Forsström julmasta vaihtoehdosta.
Alueiden tyhjentäminen ei kuitenkaan ole niin helposti sanottu kuin tehty, jos asukkaat ovat aseistettuja.
– On vahva käsitys, että Ukraina muuttuisi sissisodaksi. Sinne jää väestö ja aluepuolustuksen väkeä, materiaalia ja aseita.
Venäjäkin voi korottaa panoksia kutsumalla reserviä aseisiin. Forsström pitää tätä mahdollisena, mutta riskialttiina vaihtoehtona.
– Voi käydä niinkin, ettei liikekannallepano onnistu. On varmasti niitä, jotka lähtevät kun kutsu käy ja niitä jotka välttelevät.Venäjä pyrkii edelleen piirittämään ja valtaamaan Kiovan, vaikka se tapahtuisi näännyttämällä pääkaupunki.
Toiseksi Venäjä pyrkii Forsströmin mukaan valtaamaan koko eteläisen Ukrainan, mukaan lukien Odessan satamakaupungin. Se tarkoittaisi Ukrainan pääsyn estämistä Mustallemerelle.
– Venäjällä on tavoite, että Ukrainan merelle pääsy on suljettu. Se olisi iso menetys, koska Ukrainan kaupasta iso osa tulee meritse, Forsström kertoo.
Mariupol on jo piiritetty, ja kaupungissa olevat ukrainalaissotilaat taistelevat vääjäämätöntä vastaan.
Forsströmin mukaan sotaoperaation jatko riippuu Venäjän omista tavoitteista, joita emme tiedä. Kyse on siitä, millaiset vähimmäistavoitteet Venäjän on täytettävä tai neuvoteltava, jotta presidentti Vladimir Putin voi julistaa kansalleen ”erikoisoperaation” suoritetuksi menestyksekkäästi.
Alustavista Ukrainan sodan opeista voi Forsströmin mukaan päätellä vain sen, että kansallisella yhtenäisyydellä ja yhdistelemällä monia eri puolustustapoja on saavutettu tuloksia.
Myös Suomi varautuu Venäjän sotilaalliseen uhkaan lisäämällä varustautumista ja reservin koulutusta.
Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen kertoi maanantaina maanpuolustuskurssin avajaisissa, että Puolustusvoimat tekee lisätalousarvioesityksen, johon kuuluvat ase- ja ammushankinnat, lisääntyvät kertausharjoitukset ja lisähenkilöstön palkkaus.Kivisen mukaan moni reserviläinen on Suomessa ottanut Puolustusvoimiin yhteyttä ja kysynyt: ”Mitä minä voisin tehdä maan hyväksi?”
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.