”Ulkomaalaiset eivät vie suomalaisten töitä” – merenkulkualan erikoistutkija Tapio Karvonen: Rauman telakalla on suuri positiivinen vaikutus alueelle

Rauman kaupunki on laittanut telakkaan rahaa ainakin 40 miljoonaa euroa.

Vaikka laivanrakennuksessa käytetään paljon vierastyövoimaa, pitää erikoistutkija Tapio Karvonen telakoiden aluevaikutuksia hyvin merkittävinä. "Telakkayhtiöiden Meyerin ja RMC:n oma henkilöstö koostuu kuitenkin lähes kokonaan suomalaisista. Lisäksi verkostoyrityksissä on paljon suomalaisia työntekijöitä, myös suorittavalla puolella", hän huomauttaa.

Rauman kaupunki on laittanut telakkaan rahaa ainakin 40 miljoonaa euroa.

Ensin Rauma osti telakka-alueen rakennuksineen korealaiselta STX:ltä, joka ajoi laivanrakennuksen Raumalla alas. Sitten kaupunki teki suuren satsauksen monitoimihalliin, jotta RMC voi rakentaa sotalaivoja Raumalla.

Jotkut raumalaiset ovat kysyneet onko suurissa satsauksissa järkeä, kun telakka näyttää työllistävän lähinnä ulkomaalaisia.

– Olemme säännöllisesti selvittäneet Turun telakan aluetaloudellisia vaikutuksia. Niissäkään selvityksissä ei ole päästy tarkasti kiinni ulkomaalaisten määrään. Paljonhan heitä telakoilla työskentelee, sanoo merenkulkualan erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopistosta.

Oma henkilöstö suomalaisia

Vaikka laivanrakennuksessa käytetään paljon vierastyövoimaa, pitää Karvonen telakoiden aluevaikutuksia hyvin merkittävinä.

– Telakkayhtiöiden Meyerin ja RMC:n oma henkilöstö koostuu kuitenkin lähes kokonaan suomalaisista. Lisäksi verkostoyrityksissä on paljon suomalaisia työntekijöitä, myös suorittavalla puolella, hän huomauttaa.

Muutaman kuukauden komennukselle tulevat ulkomaalaiset maksavat veronsa muualle, mutta jättävät silti runsaasti euroja Rauman seudulle.

– Välilliset vaikutukset ovat ihan merkittäviä. Kaikkien pitää syödä ja asua jossakin. Jonkin verran käytetään myös erilaisia palveluja. Kaikki se kulutus tulee paikalliseen talouselämään.

Karvosen mielestä on tärkeää todeta, etteivät ulkomaalaiset vie suomalaisten työpaikkoja.

– Kun kentällä kiertää, tulee hyvin vahvasti esille se fakta, ettei suomalaista osaavaa työvoimaa ole tarpeeksi. Etenkin kuormituspiikkejä tasaamaan on helpompi löytää ulkomaisia yrityksiä parin kolmen kuukauden pätkälle.

Tilauksista kilpaillaan Kiinan kanssa

Niinkin voi asian nähdä, että ilman vierastyöläisiä ei Suomessa Rauman, Turun ja Helsingin suuria telakoita enää olisi.

– Hyvin todennäköisesti ilman nykyistä verkostomallia ei Raumalla enää laivoja rakennettaisi. Vahva näkemykseni on, että se on toimintaedellytys, jotta voidaan kilpailla Kiinan telakoiden kanssa tilauksista, arvioi Karvonen.

Raumalla rakennettiin autolautta Wasalinelle ja valmistumassa on laiva Tallinkille. Viking Line sen sijaan tilasi uuden ruotsinlaivansa Kiinasta.

Insinöörikoulutus vetää Suomessa hyvin

Ellei Raumalla olisi telakkaa, jäisi verotuloja saamatta.

– Ei tämä ole ollenkaan mustavalkoista. Vaikka alan suorittaviin töihin on pitkään ollut vaikea houkutella suomalaisia, niin insinöörikoulutus vetää hyvin. Lounais-Suomelle on iso asia, että sitä saatiin lisää Turun yliopistoon.

Karvonen lisää, että insinööri- ja suunnittelutyöt ovat keskimäärin paremmin palkattuja ja kerryttävät hyvin verotuloja.

RMC maksaa vuokraa ja veroja

Telakan kansainvälinen joukko jättää kaupunkiin rahaa useita miljoonia euroja joka vuosi. Valistuneen arvauksen mukaan perusmenoihin kuluu yli tuhat euroa kuussa. Rahaa on pakko käyttää ainakin asumiseen, ruokaan ja polttoaineisiin.

Ja kaikenlaista tavaraa ja palvelua ihminen tarvitsee, kun asuu jossakin useampia kuukausia. Ja vapaapäiviä on vierastyöläisilläkin.

– RMC osti viime vuonna suoraan raumalaisilta yrityksiltä palveluja 19 miljoonalla eurolla, kertoo Laurilehto.

Rauman kaupunki osti telakka-alueen, muttei antanut sitä ilmaiseksi RMC:n käyttöön. Yhtiö maksaa kaupungille alueesta ja tiloista 2–2,5 miljoonaa euroa vuosittain.

Rakenteilla olevan hallin kiinteistöyhtiössä kaupunki on pääosakas. RMC vuokraa hallin pitkällä sopimuksella.

Suomalaisten omistama RMC maksaa veronsa Suomeen.

RMC:n Laurilehto: "Emme saisi haalittua puoleksi vuodeksi 800 ihmistä kokoon"

– Meillä on omaa väkeä 210. Yksi on saksalainen, loput suomalaisia. Ei sekään ihan optimi ole, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Mika Laurilehto.

Raumalla porukasta asuu yli puolet, Rauman seudulla ainakin kaksi kolmesta.

Sama pätee verkostoyritysten työntekijöihin, joita on keskimäärin reilut 500, kuormitushuippujen aikaan yli tuhat.

Verkostomalli on joustava ja siksi yleisesti käytössä kaikessa projektityössä. Verkostofirmat käyttävät runsaasti ulkomaista työvoimaa. Se nähtiin myös Olkiluoto 3:ssa.

– Suomalaisia on meidän verkoston yrityksissä aika paljon esimerkiksi sähköasentajina ja työnjohtajina. Suurin osa on kuitenkin EU-kansalaisia Baltiasta, Puolasta ja Romaniasta. Lisäksi on muun muassa ukrainalaisia ja venäläisiä.

– Vierastyö turvaa kotimaisia työpaikkoja. Emme saisi haalittua puoleksi vuodeksi 800 osaavaa ihmistä kasaan, sanoo Laurilehto.

Hän lisää, että osa työluvallisista maksaa verot Suomeen. Toiset ovat tuoneet perheensä Suomeen ja asettuneet pysyvämmin tänne.

Meriteollisuudessa on totuttu kulkemaan töiden perässä. Raumalta on käyty paljon komennuskeikoilla Turussa, Helsingissä ja ulkomaillakin.

– Meriteollisuus on aina ollut kansainvälistä toimintaa. Kun olin saksalaisella telakalla, siellä tuli vastaan paljon samoja firmoja kuin Raumalla ja Turussa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut