Uni tulee Kirkkokosken kuohuja kuunnellen - Hinnerjoen pappilaa on kunnostettu vanhaa kunnioittaen

Hinnerjoen entisen pappilan salissa on järjestetty monet syntymäpäivät ja juhlahetket. Vaikka pappila on nyt yksityiskoti, kysytään avaraa tilaa edelleenkin myös erilaisiin tilaisuuksiin. Kuvat: Pekka Lehmuskallio

– Tästä kaikesta saamme oikeastaan kiittää äitiä, naurahtaa Mirja Halminen esitellessään Hinnerjoen pappilan upeaksi ehostettua suurta salia.

Hän on yhdessä avopuolisonsa Erkki Koistisen kanssa kunnostanut upeaa rakennusta pariskunnan yhteiseksi kodiksi.

Työtä on ollut paljon ja edessä on vielä mittava rupeama, mutta talo on vuonna 2012 tapahtuneen kaupan jälkeen uudistanut ilmettään arvokkaasti vanhaa kunnioittaen.

Rakennuksen päädyssä, entisen viraston takana sijaitseva makuuhuone on remontoitu lempeästi vaalein värein.

Tulijat ottaa vastaa valoisa eteinen.

Viereisen Kirkkokosken kuohuntaan on mukava iltaisin nukahtaa.

Euran seurakunnalla ei ollut enää käyttöä pappilalle. Mirja Halmisen äiti asui talossa pitkään vuokralaisena.

– Hän on todellinen vanhan tavaran ystävä. Niinpä tässä asuessa ehti kertyä jo melkoinen esineistö. Kun kiinteistö tuli myyntiin, päätimme, että tästä tulee meidän kotimme, muistelee samoihin aikoihin terveydenhoitajaksi valmistunut Mirja.

– Eivätkä ne äidin tavarat olisi mihinkään muualle mahtuneetkaan, hän naurahtaa.

Kaupunki ei tuntunut ympäristönä houkuttelevalta ja kun tällainen mahdollisuus tarjoutui, he tarttuivat siihen kiinni.

Täysin uudistetun keittiön helmenä on yli 100 vuotta vanha hyllykkö, jonka Mirja Halmisen isoisän isä on tehnyt. Keittiöön lämpöä ja tunnelmaa tuo vanha puuliesi.

Ensimmäinen tarjouskierros ei vielä tuottanut toivottua tulosta, mutta viiden tuhannen euron korotus painoi vaa`assa ja Halminen sai Kirkkokosken partaalla olevan kiinteistön 125 000 eurolla.

Nyt muutamaan vuoteen ei pariskunnalla ole ollut pelkoa, ettei kaikelle mahdolliselle vapaa-ajalle löytyisi tekemistä.

Työtä on tehty vähitellen, voimien ja budjetin mukaan.

– Ilman Erkin kirvesmiehen taitoja ei tähän olisi voitu ryhtyä, kehuu Mirja.

Päärakennuksen vanhimmat hirret ovat 1700-luvulta. Alunperin maalaistaloksi valmistunut rakennus on vuodelta 1868. Sitä laajennettiin vuonna 1915.

Mirja Halmisen ja Erkki Koistisen kodissa on avaruutta ja tilaa. Makuuhuoneesta avautuu näkymä kautta koko rakennuksen toisessa päässä olevaan kamariin asti.

– Myyntiä varten kiinteistössä tehtiin kuntokartoitus. Onneksi todellisuus ei ollut ihan niin huono. Rakennus oli odotettua paremmassa kunnossa, vakuuttaa Erkki nauraen kuitenkin, ettei kasa, joka pinkopahvinauloja on hirsistä irti kiskottu, ole ihan matala.

– Niitä oli paljon ja ne olivat tiukassa. Mutta sittenkin. Onneksi oli pinkopahvia eikä hirsiä ollut pilattu maalikerroksilla.

Runko on vankka. Jonkin verran talossa oli korjattavia vesivahinkoja.

– Katon korjaus onkin seuraava suuri urakka. Isossa rakennuksessa myös katettavaa pintaa on paljon. Tarjoukset on kertaalleen pyydetty, mutta hinta kohosi korkeaksi. Liki 40 000 euron remontti saa vielä odottaa.

Pappilan vanhaa esineistöä ei ole säilynyt mutta nykyisen omistajan äiti on vuosien varrella kerännyt valtavan määrän puhuttelevia, pappilan henkeen sopivia tavaroita.


Tilaa pariskunnalla riittää. Pappilassa on asuinneliöitä runsaat 250. Yläkerrassa on yksi kamari sekä erityinen kappeli, jossa on kerättynä monenlaista esineistöä vuosien varrelta.

Pihapiirissä on saunarakennus sekä aiemmin seurakunnan päiväkerhojen käytössä ollut asuintalo, johon Erkki

Koistinen on kunnostanut sisarensa kodin.

Mittasuhteet ovat melkoiset. Yksistään pappilan komeassa salissa on neliöitä kerrostalokaksion verran, runsaat 50.

Pappilan sali on ollut erilaisten tilaisuuksien ympäristönä senkin jälkeen, kun siellä asunut viimeinen papin perhe muutti pois. Mirja Halmisen Pirkko-äidillä on pitopalveluyritys ja sen puitteissa saliin kokoonnutaan syntymäpäiville ja muihin juhliin.

Vanhasta pappilasta ei saliin ole huonekaluja jäänyt vaan kokonaisuus on Pirkon vuosien varrella keräämää.

Erkki Koistisen kirvesmiehen taidot ovat päässeet oikeuksiinsa pappilan kunnostuksessa. Lastulevyt ovat saaneet kyytiä ja keittiö on uudistettu talon hengen mukaiseksi.

Upeat kattokruunut valaisevat avaraa tilaa, jossa esineetkin luovat levollisuutta ja rauhaa. Salissa on runsaasti uskonnollisuutta heijastavaa esineistöä, ollaanhan vanhassa pappilassa.

Vintillä, korkean katon alla kävijää kohtaa yllätys. Katse kohtaa ristin ja alttarin.

Pirkko Halmisen luomassa pappilan kappelissa on järjestetty muiden muassa ristiäiset. Tilaa siellä on juuri perhejuhlien verran.

Tunnelma on hiljentävä. Ikkunasta lankeava valonsäde osuu ristiin. Katolla ropisevat keväiset sadepisarat. Esineitä vintillä on paljon. Aika menettää merkityksensä.

Kaikki on vanhaa. Lattian lankutkin, ne on purettu alakerrasta, kun aikanaan keittiön lattiaa on uusittu.

Vanha kaakeliuuni tuo lämpöä oleskelutilaan.

Remontissa eniten muuttuivat keittiö ja entisen kirkkoherranviraston huone, josta muuten löytyy vielä seurakunnan vanha, raskas kassakaappi.

Kuistilta taloon tulija astuu valoisaan eteistilaan, jossa osa alkuperäisistä hirsiseinistä on kaivettu tapettien alta esiin.

– Hirsien puhdistuksessa oli melkoinen työ, mutta lopputulos on juuri sellainen kuin pitikin, asukkaat kiittelevät.

Hinnerjoen pappila on alunperin rakennettu maalaistaloksi.

Vanhoja muovimattoja on poistettu, tapetteja vaihdettu, värimaailma muutettu, mutta suurimman muutoksen on kokenut keittiö.

Niin katon kuin seinienkin lastulevypinnat on vaihdettu. Kaikki kaapistot on uusittu ja lämpöä tuo aito puuhella.

Yksi rakkaimmista esineitä on keittiössä.

– Tämä hyllykkö on yli sata vuotta vanha. Se on isoisän isän tekemä, kertoo paikalle tullut Pirkko Halminen kehuen samalla osaavaa vävyään.

Länsi-Suomen KOTI-liite jaettiin tilaajille eilen lauantaina. Kaikkien luettavissa se on verkossa näköislehtenä.