Toteutetut tuulivoimaloiden kelluvat perustukset ja niille nousseet turbiinit ovat vielä hyvin pieniä verrattuna siihen, mitä Selkämerelle suunnitellaan. Tämä pilottilaitos on Portugalin edustalla, ja siinä tutkitaan muun muassa tekniikan toimivuutta ja skaalausta. Havainnekuva.
Suomen talousvyöhykkeelle, keskiselle Selkämerelle suunnitellut suuret avomerituulipuistot etenevät myötäisessä kohti seuraavaa etappia. Vielä pari vuotta sitten hankkeet tuntuivat olevan kaukaista tulevaisuutta, mutta nyt toteutus on yhä lähempänä.
Porin ja Merikarvian edustan Navakka-hankeessa ympäristövaikutusten arviointiprosessi (yva) on jo pitkällä, ja seuraavaksi prosessi tulee päivänvaloon vielä suuremmassa Wellamo-hankkeessa.
Molempia hankkeita kehittävän Eolus Finlandin mukaan myötätuuli vain yltyy. Siihen on syynä vihreän siirtymän vauhti ja erityisesti vetytalouteen liittyvät odotukset.
– Ehdottomasti tilanne on parantunut, sanoo Wellamo-hankkeen projektipäällikkö Timo Lotti.
Esitellään Raumalla
Uudenkaupungin edustalta Porin pohjoispuolelle ulottuva hanke on jäänyt keskusteluissa hieman yhtiön toisen ja askelta pidemmällä olevan hankkeen varjoon.
Valtioneuvosto myönsi Wellamolle tutkimusluvan vuodenvaihteessa. Myös yva on jo alkanut, vaikkakaan ei vielä julkisesti.
– Yva-ohjelma kuulutetaan loka-marraskuun vaihteessa ja esitellään Raumalla paikallisessa kuulemistilaisuudessa marraskuussa, Lotti kertoo.
Tilaisuuksia on luvassa myös Eurajoelle ja Poriin.
Tutkimuksia merellä...
Paikan päällä, noin 80 kilometrin päässä Kylmäpihlajasta länteen, tutkimuksia on tehty jo puoli vuotta.
– Kaikkea ei ole vielä viety päätökseen, mutta kenttätutkimuksia on aloitettu jopa etupainotteisesti. Merenpohjan tutkimukset ovat olleet käynnissä keväästä lähtien.
Lotin mukaan myös esimerkiksi kalasto- ja linnustoselvitykset on käynnistetty. Lintujen muuton tarkkailu jatkuu ulapalla ensi kevääseen.
– Alueelle sijoitetutilla mittauspoijuilla on mitattu muun muassa meren lämpötilaa, taustaääniä, jäämelua ja merivirtauksia.
Yhtiön saama tutkimuslupa on voimassa lokakuuhun 2027 saakka.
– Mahdolliset tarkentavat kenttämittaukset tehdään yva-ohjelmasta saatavan yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Lisäksi on muun muassa päätetty erillisestä keskustelutilaisuudesta alueen ammattikalastajien kanssa.
...ja yhä lisää maalla
Tutkimuksia on tehty jo myös maalla ja painopiste siirtyy Lotin mukaan yhä enemmän mantereelle. Merkittävin syy liittyy sähkönsiirtoyhteyksien suunnitteluun.
Maatuulivoimaloiden siirtolinjat on ainakin tähän saakka tehty 110 kilovoltin linjoina, mutta Eoluksen avomerihankkeissa on tarkoituksena rakentaa uusia 400 kilovoltin linjoja tuulipuistojen ja kantaverkon välille.
Pylväiden koon ja linjojen tarvitseman johtokadun leveyden vuoksi ero on maastossa merkittävä. Navakka-hankkeessa voimakkain vastustus onkin herännyt juuri siirtolinjoista.
Muun muassa Eurajoen kunta vastustaa uusien suurjännitelinjojen rakentamista alueelleen. Asiasta jätettiin myös satojen ihmisten allekirjoittama adressi (LS 19.5.)
Rauman kautta?
Molemmat tuulipuistot liitetään Fingridin ohjeistamana kantaverkkoon joko Ulvilassa tai Raumalla. Eoluksen mukaan hankkeissa yritetään mahdollisuuksien mukaan hyödyntää yhteisiä johtokäytäviä.
Navakan siirtolinjavaihtoehdot nousevat maalle Eurajoella ja Porissa. Wellamo saattaa koskettaa Raumaa suoremmin.
– Yva-menettelyssä tarkastelussa on useampi vaihtoehto, jotka sijoittuvat Rauman, Eurajoen ja Porin alueelle, Lotti sanoo.
Hän myöntää, että tässä kohtaa syksyä vaihtoehdot on jo piirretty myös kartoille. Medialle Lotti ei niitä kuitenkaan luovuta ennen kuin yva-ohjelma on viimeistelty.
Raumalla on merkittävä sähköverkon solmukohta. Fingridin mukaan jo yhdenkin avomerituulivoimalan rakentaminen voi edellyttää uuden suurjännitelinjan rakentamista Raumalta Turun seudulle (LS 1.9.).
Kuva: Länsi-Suomi/Jami Jokinen/Mapcreator/OSM, Eolus
Tutkittavaa riittää
Avomerituulivoiman rakentaminen on erittäin kallista. Kustannuksia pyritään hillitsemään suunnittelemalla hankkeita suurimmille saatavilla oleville turbiineille.
Vaikka suunnitelmat etenevät, on 300-400 -metristen, avomerelle pystytettävien tuulivoimaloiden olemassaolo vasta teoriaa.
Tekniset ratkaisut ovat kesken sekä itse voimaloissa että niiden perustuksissa. Navakan voimalat on tarkoitus pystyttää pääosin suoraan merenpohjaan, Wellamossa kokonaan kelluville perustuksille.
Maailmalla on muutamia, Selkämeri-suunnitelmiin verrattuna pieniä kelluvia tuulivoimapuistoja sekä joitakin pilotteja. Itämeren ajoittaiset jäätalvet lisäävät haastetta entisestään.
– Kelluvat perustukset ovat uutuus jääoloissa, mutta kuitenkin olemassaolevaa teknologiaa, Lotti huomauttaa.
"Varmasti ratkenneet"
Projektipäällikkö myöntää, että tutkimustyötä riittää roimasti, ennen kuin rakentaminen on mahdollista varsinkaan tässä mittakaavassa.
Eolus kehittää Wellamoa yhdessä Simply Blue Groupin kanssa. Hankekehitysbrändi on nimeltään Seasapphire.
Usko ratkaisujen löytymiseen on vahva.
– Teknologiakehitys jatkuu hankekehityksen rinnalla ja kun päätöksiä rakentamisesta vuosien päästä tehdään, tekniset kysymykset ovat varmasti siihen mennessä ratkenneet, Lotti sanoo.
Navakan on tarkoitus aloittaa sähköntuotantonsa mahdollisesti heti vuosikymmenen vaihteen jälkeen. Wellamossa samaan päästäisiin todennäköisesti optimistisimmassakin arvioissa useita vuosia myöhemmin.
Hyötytuuli puolestaan valmistelee parhaillaan laajennusta Porin Tahkoluodon merituulipuistoon. Se sijaitsee kuitenkin Suomen aluevesillä.
Tähtäimessä yksinoikeus merialueeseen
Vaikka vihreä siirtymä suorastaan huutaa lisää vähäpäästöistä sähköä, on kauas avomerelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden talouspuoli myös poliitikkojen käsissä.
Muun muassa verotustilanne on talousvyöhykkeellä toistaiseksi epäselvä (LS 7.5.). Myös alueiden hyödyntämisoikeuteen liittyvät pykälät ovat jossain määrin epämääräisiä.
Lainsäädäntöön on kuitenkin tulossa uudistuksia, joiden pitäisi korjata tilanne.
Yksi avoin kysymys liittyy talosvyöhykkeen hankealueille mahdollisesti myönnettävään yksinoikeuteen, joka koskisi tuulivoimarakentamista. Myös sitä koskevat kriteerit puuttuvat.
Eoluksen Timo Lotti sanoo, että epävarmuus vaikuttaa tuulivoima-alan lisäksi esimerkiksi vedyntuotantoa koskeviin investointipäätöksiin.
– On keskeistä, että merituulivoiman rakentamiselle Suomen talousvyöhykkeellä luodaan mahdollisimman turvalliset, ennustettavat, läpinäkyvät ja nopeat prosessit.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.