Uudeksi sosiaaliturvaksi tukku aihioita – suomalaisten elämää haittaavat byrokratialoukut olisi tuhottava

Sosiaaliturva maksaa Suomelle yli 69 miljardia euroa vuodessa, mutta sen järjestelmä on liian byrokraattinen.

Päättäjillä on yhteisymmärrys siitä, että sosiaaliturvan nykyinen tukiviidakko on uudistettava. Työelämä on muuttumassa entistä pirstaleisemmaksi ja yhteiskunnan tukirakenteiden olisi mahdollistettava esimerkiksi uuden ammatin opiskelu työuran varrella.

Nykyjärjestelmän ongelmista kertoo osaltaan se, että myös Kelassa koetaan byrokratianloukkujen olevan vakava haitta. Kelan työntekijöilleen tekemän kyselyn mukaan suurimmaksi syyksi hankaluuksiin osoittautui se, että etuushakemusten liitteiden saapumista joudutaan odottamaan. Myös se on yksi yleisimpiä syitä ongelmiin, että etuushakemuksen tekeminen on ihmisille hankalaa.

Jopa 74 prosenttia Kelan palveluasiantuntijoista vastasi, että sosiaaliturvassa esiintyvä byrokratia haittaa merkittäväsi kansalaisten elämää.

Ongelmia esiintyy eniten perustoimeentulotuki- ja työttömyysetuusasioissa sekä sairauspäiväraha-asioissa.

Myös kansalaisilta kysytään havaituista vaikeuksista. Kysely löytyy täältä.

Vastikkeellista vai vastikkeetonta?

Ratkaisuja ongelmiin etsitään niin puolueiden sisällä kuin valtioneuvoston Toimi-hankkeessa, jossa haetaan vaihtoehtoja uudeksi sosiaaliturvaksi vuosikymmenen päähän. Suurta myllerrystä ei voida tehdä hetkessä.

Toimi-hankkeessa on suunniteltu malleja, jotka painottavat muun muassa kannustamista osallistumiseen, parempia palveluita työllistymiseen ja tukien yksinkertaistamista niputtamalla niitä yhteen.

Käytännön kannalta keskeisimmät kysymykset ovat kuitenkin ne, onko sosiaaliturva vastikkeellista ja kuinka suurta se rahallisesti on?

Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat perustuloa, jossa kaikki saavat saman rahan vastikkeetta. Nykyinen hallitus aloitti perustulokokeilun, jossa valituille ihmisille annettiin 560 euroa kuukaudessa. Kokeilun tuloksia ei ole vielä julkistettu.Myös keskusta on linjannut, että pitkällä aikavälillä se tavoittelee perustuloa.

Muun muassa kokoomus, kristillisdemokraatit, ja Sdp kannattavat vastikkeellista sosiaaliturvaa, jossa tuki määräytyy sen mukaan, miten aktiivisesti hakee töitä tai osallistuu viranomaisten osoittamiin tukitöihin ja palveluihin.

Kokoomus yhdistäisi nykyisen perusturvan keskeiset tuet: toimeentulotuen, yleisen asumistuen, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdeksi yleistueksi. Tuki vähenisi, jos työtulot nousevat.

Sdp:n yleisturva muodostuisi takuu-, yleis- ja aktiivitasoista. Takuutaso olisi viimesijainen ja tarveharkintainen turva ja yleistaso olisi syyperusteinen etuus esimerkiksi työttömille ja opiskelijoille. Aktiivitasolla ihmistä palkittaisiin työmarkkina-asemaa parantavista toimista.

Sinisten malli olisi perusturva, joka perustuisi pitkälti käänteiseen tuloveroon. Valtio maksaisi tietyn tulomäärän alittaville tukea.

Monet puolueet korostavat sitä, että työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa. Perussuomalaiset haluavat, ettei suomalainen malli olisi houkutteleva "sosiaaliturvashoppailijoille".

Sosiaaliturvan uudistamisesta odotetaan isoa vaaliteemaa ensi kevään eduskuntavaaleihin. Uudistuksen pitäisi olla korkealla seuraavan hallituksen työlistalla.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut