Puoli vuosisataa sitten tehtiin suomalaista teollisuushistoriaa, kun Uudenkaupungin autotehtaalta valmistui ensimmäinen Saab 96 -henkilöauto.
Historiaa Valmet Automotiven tehtaalla tehdään edelleen joka päivä, sillä uusikaupunkilaisista on tullut varteenotettavia autojen tekijöitä. Viime vuonna tehtaalta valmistui ennätyksellisesti 110 000 autoa.
Ekan tekijöitä paljon paikalla
Sekä 50-vuotista taivalta että nykytilannetta juhlistettiin autotehtaalla keskiviikkona. Juhlaan oli kutsuttu iso joukko ihmisiä, jotka osallistuivat tuon ensimmäisen auton, rekisteriltään EKA-96, valmistamiseen.
– Työntekijät ovat ne, jotka autot ovat tehneet. Me valkokauluksiset yritämme hankkia tekemistä, 25 vuotta autotehtaan toimitusjohtajana ollut Juhani Linnoinen totesi.
Juhlassa muisteltiin erityisesti tehtaan alkuaikoja, jolloin Linnoinenkin toimitusjohtajana oli. Mutta Linnoisen sanoin vanha väkikin on yhä ylpeä tehtaastaan.
– Minun toimitusjohtajakautenani tehdas oli yli kymmenen kertaa siinä tilanteessa, että oltiin hiuskarvan varassa, Linnoinen muisteli.
Avoautopäätös oli hyvä päätös
Erikseen hän nosti esille päätöksen ryhtyä valmistamaan avoautoja, joita ei oikein mielletty Suomen oloihin sopiviksi – edes valmistaa. Päätös osoittautui kuitenkin oivalliseksi.
– Esimerkiksi vuonna 1993 avoautot olivat avaintekijä, kun tehtaalla ei puoleen vuoteen tehty mitään muuta. Jos sitä ei olisi ollut, olisivat tekijät lähteneet muualle.
Avoautojen ansiosta Uuteenkaupunkiin saatiin vanhan fosfatointilaitoksen tilalle upotusfosfatointilaitos. Uusikaupunkilaisilla oli perusteluna, että avoauton osat pitää fosfaroida upottamalla ei ruiskuttamalla.
– Maalauslaatu saatiinkin sellaiseksi, että se kelpaa Mercedes-Benzille ja Porschellekin.
Ylämäkien ja alamäkien jälkeen Uudessakaupungissa ollaan kuitenkin yhä hengissä.
– Tehdas on tavattoman merkittävä koko Suomelle. Tehtaan tulevaisuus ei ole koskaan ollut näin hyvä kuin nyt, Linnoinen totesi.
Haalarit ylle ja opiskelemaan
Osmo Karhu muisteli tehtaan käynnistämistä. Oppia haettiin Saabin Ruotsin-tehtaalta. Eivätkä suomalaiset halunneet mitään kirjaviisautta, vaan autojen tekeminen haluttiin saada selkäytimestä lähteväksi.
– Haalarit päälle ja linjoille töihin insinööreistä ja teknikoista lähtien. Niin tuli auton tekeminen tutuksi, Karhu mietti.
Menneitä muistelivat myös tehtaan nykyinen valmistuspalvelujen johtaja Pasi Rannus ja jo eläkkeellä oleva Jorma Nieminen.
Rannus huomautti, että aika pitkälle on päästy 50 vuodessa. Ensimmäisenä vuonna valmistui 187 autoa, viime vuonna jo melko paljon enemmän.
– Nyt olemme Suomen suurin teollisuustehdas niin henkilöstömäärältä kuin hehtaareiltakin. Lisäksi meillä on yli 600 robottia ja nyt olemme myös kansainvälinen konserni, Rannus listasi.
Nieminen kertoi tulleensa autotehtaalle töihin vain siksi aikaa, että saa kokemusta. Lopulta kokemusta kertyi 35 vuotta.
Katumaastureita ja muita mersuja
Juhlakansaa tervehti myös Valmet Automotiven nykyinen toimistujohtaja Olaf Bongwald, joka ei puheessaan kehuja säästellyt.
– Kunnioitan äärettömästi sitä tahtoa, sitoutumista ja osaamista, jota teillä on ollut ja jonka avulla autoteollisuus syntyi ja kehittyi Suomessa.
– Te loitte työllänne perustan, jolta yrityksemme on voinut kasvaa ja laajentaa toimintaansa ja kansainvälistyä, Bongwald totesi.
Kuluneen viiden vuosikymmenen aikana Uudenkaupungin autotehtaalla on valmistettu toistakymmentä eri automerkkiä. Kaikkiaan Uudestakaupungista on toimitettu asiakkaille jo 1,5 miljoonaa autoa.
Vuodesta 2013 lähtien Valmet Automotive on tehnyt yhteistyötä Mercedes-Benzin kanssa. Nykyään Uudessakaupungissa valmistetaan Mersun GLC-katumaastureita ja neljännen sukupolven A-sarjan autoja.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.