Uudesta instrumentista inspiraatiota improvisointiin: kanttori Maria Verronen on jo ehtinyt ajaa sisään Kustaa Aadolfin kirkon uudet urut

Verronen tuntee soittimen taustat, sillä hän oli mukana valitsemassa uusia urkuja.

Eurajoen seurakunnan kanttori Maria Verronen tapailee urkuparvella Bachin kantaattia, joka onkin kuin tehty elokuussa valmistuneelle soittimelle.

– Urkujen esikuvan rakentaja eli samaan aikaan kuin Bach, ja säveltäjä sai sanoa rakentajalle omia toiveitaan. Bachin ohella uruille sopii hyvin myös Mendelssohn.

Verronen tuntee soittimen taustat, sillä hän oli mukana valitsemassa seurakuntaan uusia urkuja, ja kävi Dresdenin alueella Saksassa tutustumassa Eurajoelle rakennetun soittimen esikuviin.

Jo prosessin aikana Verronen kertoo saaneensa hyvän kokonaiskäsityksen ja kuulokuvan siitä, mitä Eurajoelle saatiin.

– Olen urani aikana soittanut monilla uruilla, mutta nämä ovat ehkä itselle ne lähinnä sydäntä olevat, kun olin mukana alusta loppuun saakka.

Uudet urut jatkavat Gottfried Silbermannin ja Friedrich Ladegastin urkuperinnettä ja sijoittuvat barokin ja varhaisen romantiikan ajalle.

Kirkon alkuperäisistä, uusikaupunkilaisen Zachariassenin uruista vuodelta 1882 on tallella vanha fasadi, joka palautettiin urkujen rakentamisen yhteydessä alkuperäiseen väriinsä.

Monipuolinen sointuvalikoima

Seurakunnan kanttori on viihtynyt urkuparvella erinomaisen hyvin sen jälkeen kun urut elokuussa pienen koronaviiveen jälkeen valmistuivat.

– Uusien urkujen sointi on hyvin erilainen kuin edellisten. Näissä on aiempia enemmän muhevaa pohjaa ja pyöreyttä sekä vaihtelevuutta, sävyjä ja äänikertoja, Verronen arvioi.

Kolmenkymmenen yhden äänikerran valikoimasta löytyykin sointuja hiljaisista voimakkaisiin. On huiluääntä, trumpettia, ihmisääntä ja jopa meren aaltoa.

– Urkuja verrataan usein orkesteriin, ja monissa isoissa katedraaleissa onkin orkesterimaisia urkuja, joiden äänikerrat vastaavat orkesteria.

Intoa improvisointiin

Urut ovat kanttorin perustyöväline, ja Verronen kiittelee uusien urkujen antavan virsilaulusäestykseen tukevan pohjan.

– Olen jo ryhtynyt etsimään uutta ohjelmistoa ja innostunut myös kokeilemaan improvisaatiota pienimuotoisesti jumalanpalvelusten aikana.

Urkujen vihkiäiskonsertti pidettiin elokuussa. Tulevana sunnuntaina niillä soittaa urkuri János Gyulvészi Lohtajalta.

– Itse pidän pyhänpäivänä kirkossa oman urkutuokion. Seurakuntalaiset voivat pistäytyä kirkkoon samalla kun käyvät hautausmaalla.

Verronen ei ole ainoa kirkossa urkuja soittava, sillä ovat päässeet harjoittelemaan myös Eurajoen kristillisen opiston kirkkomusiikin opiskelijat.

Uusien urkujen sointi on hyvin erilainen kuin edellisten. Näissä on aiempia enemmän muhevaa pohjaa ja pyöreyttä sekä vaihtelevuutta, sävyjä ja äänikertoja.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut