Vakava ja ympäristöön päästöjä aiheuttava ydinonnettomuus Olkiluodossa (taustalla) johtaisi raportin mukaan esimerkiksi joditablettien ottamiseen tai sisälle suojautumiseen Rauman keskustassa vasta kaikkein laajimmissa onnettomuuksissa. Sama koskee Eurajoen keskustaajamaa tai Luvian kirkonkylää. Sääoloillakin on suuri merkitys siihen, minne säteilyhaittoja aiheuttavat radionuklidit kulkeutuvat ja laskeutuvat.
Olkiluodossa tapahtuvan ison ydinonnettomuuden seuraukset ihmisille voisivat olla Rauman seudulla eri vuodenaikoina hyvin erilaiset.
Onnettomuudessa vapautuvat radionuklidit edellyttäisivät esimerkiksi Raumalla toimenpiteitä paljon todennäköisemmin kesällä kuin talvella. Samaa koskee esimerkiksi pyhäjärviseutulaisia ja vakkasuomalaisia.
Muun muassa tällaisia päätelmiä voi tehdä Säteilyturvakeskuksen (Stuk) tuoreesta raportista. Se analysoi radioaktiivisten aineiden kulkeutumista sellaisen ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen, joka aiheuttaa päästöjä laitoksen ulkopuolelle.
Stukin ylitarkastaja Mikko Voutilainen sanoo, että raportin ydinviesti on selvä.
– Vaikka jollakin kotimaisista voimalaitoksista tapahtuisi vakava reaktorionnettomuus, joka johtaisi perustapausta vastaavaan päästöön, niin se ei johda suojelutoimien tarpeeseen laajoilla alueilla.
Edellytyksenä summien summa
Kuvitteellisten onnettomuuksien syitä raportissa ei spekuloitu, vaan siinä selvitettiin ainoastaan radioaktiivisten aineiden kulkeutumiseen liittyviä todennäköisyyksiä. Myös säteilyyn liittyviä seurauksia arvioitiin eri alueilla.
Onnettomuuksille oli leviämislaskennassa kolme tasoa: perustapaus, laaja ja erittäin laaja onnettomuus.
Tällaiset onnettomuudet edellyttäisivät reaktorissa olevan polttoaineen vauriota, joka edellyttää useiden turvajärjestelmien pettämistä. Lisäksi reaktorin paineastian ja suojarakennuksen tulee vaurioitua.
Seurauksena olisi radioaktiivisten aineiden pääsy tuulen kuljetettavaksi.
Raportissa olivat mukana Loviisa 1 ja 2, Olkiluoto 1,2 ja 3 sekä nykyisin lähinnä spekulatiivinen Hanhikivi 1. Tässä jutussa keskitymme Olkiluotoon.
Kerran kahdessa miljoonassa
Raportin perustapaus vastaa ydinvoimaloita koskevassa lainsäädännössä vakavan onnettomuuden rajaa.
Suomessa ydinvoimaloita koskevat vaatimukset ja niiden valvonta ovat äärimmäisen tarkkoja. Siksi jo perustapauksen tasoisen onnettomuuden todennäköisyys on lähes häviävän pieni.
– Voimayhtiöiden on osoitettava turvallisuusanalyyseillä, että perustapauksen päästöön johtava onnettomuus tapahtuu harvemmin kuin kerran kahdessa miljoonassa vuodessa, Voutilainen kertoo.
– Kaksi suurempaa päästöä ovat tätäkin harvinaisempia, eli puhutaan siis äärimmäisen harvinaisista tapahtumista.
Raportti ei käsittele esimerkiksi sitä, millaisia terveydellisiä seurauksia onnettomuusskenaarioiden toteutumisesta seuraisi ihmisille. Tähän vaikuttaisi ratkaisevasti se, kuinka hyvin esimerkiksi väestön evakuonnissa ja muissa suojaustoimenpiteissä onnistuttaisiin.
Ensin pilvi, sitten laskeuma
Radioaktiiviset päästöt leviävät onnettomuusvoimalasta tavallaan kahdessa aallossa.
Suurimman säteilyannoksen aiheuttaa lähialueelle nopeasti leviävä päästöpilvi, joka laimenee edetessään. Siksi pilven vaikutus on suurin voimalan lähialueella.
Pilven haihduttua jäljelle jää säteilyvaikutuksiltaan pitkäikäisempi laskeuma, joka muodostuu esimerkiksi maahan, rakennuksiin ja kasvillisuuteen laskeutuneista radionuklideista.
Kuivalaskeuman ohella muodostuu märkälaskeumaa, mikäli kohdalle sattuu sade. Tämä vaikuttaa laskeumaan huomattavasti.
Myös laskeuma on usein voimakkain voimalan lähialueella. Toisaalta sade voi muuttaa tilannetta, ja vakavimmissa onnettomuuksissa sade voi johtaa vastatoimiin alueilla, jotka ovat kaukanakin voimalasta.
Tuuli ja sade ratkaisevat
Radioaktiivisten aineiden leviämiseen vaikuttavat siis erityisesti sääolot. Juuri tästä syystä esimerkiksi Olkiluodossa on oma sääasema.
Vuositasolla voimalasaarella tuulee todennäköisimmin lounaasta tai etelästä. Kesällä puhaltaa paljon tasaisemmin eri ilmansuunnista.
Se tarkoittaa, että raumalaisten, euralaisten, pyhärantalaisten ja laitilalaisten kannalta vakavan onnettomuuden seuraukset ovat kesäaikaan todennäköisesti vakavampia kuin talvella. Porilaisten kohdalla olisi toisin.
Asia on kuitenkin monimutkaisempi.
Märkälaskeuma syntyy sateella, ja siksi sateisuudellakin on suuri merkitys siihen, minne varsinkin pitkäikäisiä radioaktiivisia aineita päätyy. Rauman seudulla taas sataa todennäköisemmin talvella kuin kesällä.
Onnettomuus ei johda aina päästöön
Tuore raportti auttaa arvioimaan esimerkiksi sitä, kuinka kaukana ydinvoimaloista on varauduttava vastatoimien käyttöönottoon.
Voutilaisen mukaan uusien analyysien oleellisin tieto on siis se, että perustason onnettomuus ei todennäköisesti edellyttäisi suojelutoimia suojavyöhykettä kauempana. Suojavyöhyke ulottuu viiden kilometrin säteelle voimalasta.
Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi joditablettien ottaminen tai sisälle suojautuminen ei olisi perusonnettomuuden jälkeen välttämätöntä esimerkiksi Raumalla tai Eurajoen keskustaajamassa.
– Se, että voimalaitoksella tapahtuu vakavaksi luokiteltava onnettomuus, ei automaattisesti johda päästöön, eikä päästö johda automaattisesti suojelutoimenpiteisiin, ylitarkastaja muistuttaa.
Vaikutus jopa satoja kilometrejä
Vakavammissa – ja siis edelleen selvästi epätodennäköisemmissä – onnettomuuksissa tilanne olisi toinen.
– Esimerkiksi keskimmäisessä tapauksessa sisälle suojautuminen ja evakuoinnit olisivat tarpeen varautumisalueen sisäpuolella ja ulkona oloa voidaan joutua rajoittamaan myös varautumisalueen ulkopuolella.
Varautumisalue ulottuu 20 kilometrin säteelle eli Olkiluodon tapauksessa muun muassa Pyhärannan Rihtniemeen, Rauman keskustaan ja Lappiin sekä Eurajoen Luvialle.
Vakavimmissa onnettomuuksissa vastatoimia tarvittaisiin jopa satojen kilometrien päässä. Seurauksena olisi myös pitkäaikaisia vaikutuksia, kuten rajoituksia maatalouteen tai esimerkiksi pysyviä väestönsiirtoja voimalan varautumisalueella.
Tällaisten onnettomuuksien kohdalla puhutaan kuitenkin "äärimmäisistä ääritapauksista", joiden todennäköisyys lähestyy jo nollaa.
Potential consequences of hypothetical nuclear power accident in Finland -raportti on ladattavissa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan Julkari-palvelusta.
Äärimmäisen epätodennäköiseenkin on varauduttava
Raportti on laadittu ennen kaikkea varautumista ja valmiussuunnittelua varten.
Onko kuitenkin kyse hukatuista resursseista, jos todennäköisyys vakavaan ydinvoimalaonnettomuuteen on luokkaa kerran parissa miljoonassa vuodessa?
– Olkoonkin äärimmäisen epätodennäköistä, mutta niihinkin on syytä varautua, jotta osataan varautua mahdollisiin seurauksiin, ylitarkastaja Mikko Voutilainen vastaa.
Edellinen vastaavantyyppinen leviämislaskenta tehtiin 90-luvulla. Tuolloin käytettiin sen aikaisia arvioita pahimmista mahdollisista sääolosuhteista.
Lähestymistapa oli nyt toinen, sillä uudet laskelmat perustuvat Ilmatieteen laitoksen entistä tarkempiin ja mahdollisimman todenmukaisiin sääennustetietoihin neljän vuoden ajalta.
Myös tekniikka on kehittynyt.
– Nykyiset mallit ja työkalut mahdollistavat suurien aineistojen hyödyntämisen laskennassa ja analyyseissä, joten tulokset kuvaavat paremmin todellisia seurauksia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.