Mitä tiheämpi valkohäntäpeurakanta on, sitä enemmän sattuu usein myös kolareita.
Satakunnan eteläosissa ja Varsinais-Suomen pohjoisosissa elävien valkohäntäpeurojen (valkohäntäkauriiden) kanta on roimasti suurempi kuin aiemmin on oletettu.
Luonnonvarakeskus Luke julkaisi perjantaina tuoreet valtakunnalliset kanta-arviot, joissa käytettiin uutta ja aiempaa tarkemmaksi kuvattua menetelmää. Arvio koskee talvea 2022-2023 eli tilannetta 15. helmikuuta päättyneen metsästyskauden jälkeen.
Ero aiempiin arvioihin on Rauman seudulla suuri, sillä esimerkiksi Kokemäenjoen eteläpuolisella Satakunnan hirvitalousalueella SA2 ero on noin tuhat ja Varsinais-Suomen pohjoispuoliskossa (VS1) yli 2 500 yksilöä.
Aiempaa luotettavampi
Uusi HTA-menetelmä arvioi valkohäntäpeurakannan hirvitalousaluekohtaisesti. Se hyödyntää samalla alueellista tietoa paremmin kuin aiempi, koko maata tarkastellut menetelmä.
─ HTA-mallin etuna on tuottavuuteen ja kuolleisuuteen vaikuttavien alueellisten erojen huomioiminen, minkä ansiosta erityisesti tiheän kannan alueista saadaan luotettavampi arvio, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Luken tiedotteessa.
Hän kertoo Länsi-Suomelle, että tulos vahvistaa käsitystä siitä, että vanha malli aliarvioi kannan kokoa. Todennäköisenä syynä hän pitää eläinmäärän vaikeampaaa arviointia kentällä tiheän kannan alueilla.
– Vanhassa mallissa ei ollut muuta alueellista tietoa kuin metsästäjien ilmoitus, jonka perusteella koko maan kanta-arvio jyvitettiin alueellisesti. Arviointivirhe siirtyi sellaisenaan alueellisiin kanta-arviolaskelmiin, Aikio pohtii.
Lisäksi vanha malli ei huomioinut kannan tuottavuudessa esiintyviä alueellisia eroja.
Joillakin hirvitalousalueilla HTA-menetelmä tuotti vanhaa menetelmää alhaisemman kanta-arvion. Koko maan valkohäntäpeurakanta on kuitenkin uuden ja vanhan menetelmän mukaan arvioituna melko lailla samaa tasoa.
Yhdistyskohtaisia arvioita
Arvio tehtiin myös riistanhoitoyhdistyskohtaisesti.
Esimerkiksi Raumalla ja Eurajoella vaikuttavan Lounais-Satakunnan riistanhoitoyhdistyksen alueella mallien välinen ero on peräti noin 400 yksilöä ja Laitilan seudulla noin 700 yksilöä. Tarkat luvut löytyvät tämän artikkelin ohessa olevasta listasta.
Suuremmaksi arvioitu yksilömäärä tarkoittaa samalla sitä, että valkohäntäpeurojen tiheys on Rauman seudulla selvästi suurempi kuin aiemmin on oletettu. Tiheys kuvaa eläinyksilöiden määrää tietyllä alueella, tässä tapauksessa tuhannella hehtaarilla.
SA2-alueella aiemman mallin laskema tiheys oli noin 22, HTA-mallilla noin 27 yksilöä tuhannella hehtaarilla. VS1-alueella ero on selvästi suurempi, sillä luvut ovat noin 28 ja peräti 36.
Peurakannan tiheys (yksilöä tuhannella hehtaarilla) talvella 2022-2023 Luken uuden HTA-mallin mukaan.
Koko maan kanta laski
Mallilla laskettiin kannan kehitys seitsemän vuoden ajalta.
Suomen valkohäntäpeurakanta on Luken HTA-mallin mukaan noin 120 000 yksilöä, eli 13,6 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Kanta pieneni kaikkien riistakeskusten alueilla.
– Tehostettu metsästys kannan pienentämiseksi näyttää tuottaneen tulosta, Aikio toteaa.
Kannan alueellinen jakauma on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Varsinais-Suomi ja Satakunnan eteläosa kuuluvat Etelä-Hämeen ja Uudenmaan ohella maan tiheimmän kannan alueisiin.
Muokattu klo 11.15: Lisätty erikoistutkijan kommentteja uuden ja vanhan menetelmän eroista.
Valkohäntäpeurat talvella 2022-2023
ALUE: HTA-MALLIN ARVIO (VANHAN MALLIN ARVIO)
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.