Hallitus antoi helmikuun alussa esityksen vanhuspalvelulain muuttamisesta. Jatkossa henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädetään laissa.
Tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella, jonka mukaan välitöntä asiakastyötä tekeviä tulisi olla vähintään 0,5 henkilöä asiakasta kohti. Mitoitukseen laskettavat ammattiryhmät on määritelty suosituksessa.Raumalla mitoitus on ollut vähintään 0,6.
– Ainakin omassa toiminnassamme tämä on riittänyt turvaamaan laadukkaan hoivan. Jo nykyisinkin on yksiköitä, missä aluehallintovirastojen lupien mukaan henkilöstöä tulee olla lähes 0,7 tai ylikin asukaskunnan ja tilanteen mukaan, sanoo Rauman sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Satu Helin.
Uusi henkilöstömitoitus olisi vähintään 0,7 työntekijää, mikä tarkoittaa seitsemää hoitajaa kymmentä vanhusta kohti. Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että lähivuosina tarvitaan yli 4 000 hoitajaa lisää.
Henkilöstötarve saattaa olla jopa suurempi, jos lukuun ei ole otettu huomioon eläkkeelle siirtyviä henkilöitä.
Helin on vahvasti eri mieltä hallituksen tekemän esityksen järkevyydestä.
– Nyt on tulossa lisää myös sinne, missä palvelu on ollut hyvää ja missä on tehty tavoitteellista yhteistyötä esimerkiksi järjestöjen kanssa.
Erityisesti huolta aiheuttaa se, mistä saada Raumalle nelisenkymmentä uutta hoitajaa ja 1,6 miljoonaa euroa heidän palkkaamiseensa. Myös kotihoidon tallaaminen jalkoihin herättää ihmetystä.
– Kotihoitoa olisi pitänyt ehdottomasti vahvistaa nyt. Jo 30 vuotta on valtakunnallisesti yritetty siirtää painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon. Ja nyt puhutaan isoilla kirjaimilla jälleen vain ympärivuorokautisesta hoidosta. Sitä minä en voi sulattaa.
"Olemme kuin helppoheikkejä"
Raumalla säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuonna 2018 noin 650 henkilöä. Lisäksi tulevat henkilöt, jotka tarvitsevat kotihoidon palveluja silloin tällöin.
Kotihoidossa tehdään samanlaista vastuullista työtä kuin tehostetussa palveluasumisessa. Nyt puhutaan kuitenkin jälleen vain ympärivuorokautisesta hoidosta ja sen kehittämisestä.
– Ne ovat paikkoja, jotka näkyvät. Kuka menee katsomaan, miten asioita hoidetaan kodeissa, kysyy Helin.
Helin haluaa myös muistuttaa, että ympärivuorokautisissa yksiköissä on hoitajalla aina toinen henkilö tukena. Kotiin mentäessä vastassa voi olla ihan mitä vaan esimerkiksi väkivaltainen asiakas tai omainen, joka ei käyttäydy mallikkaasti.
Raumalla on erilaisilla ennaltaehkäisevillä toimilla pyritty mahdollistamaan kaikille ikäihmisille kotihoito. Helin ihmetteleekin, miten resursseja voidaan saada uuden lain mukaisiin lisäyksiin, kun jo nyt talousarviovalmistelussa punakynää käytetään helposti.
– Milloin meille sanotaan, että pitää vähentää 11 miljoonaa, milloin viisi miljoonaa. Me olemme täällä kuin helppoheikkejä. Nyt on iso vaara, ettei meillä vaan ole jatkossa enää toimijoita kotiin. Missä on laki, joka turvaa kotihoidon?
Tiukka valvonta on kaikkien etu
Helin on ollut mukana pohtimassa useita kertoja muun muassa Säätytalon pöydissä hoitajamitoitusta. Edellisellä hallituskaudella puhuttiin vahvasti 0,4 hoitajan määrästä. Se todettiin liian alhaiseksi niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Suositeltavana mitoituksena säilytettiin aiempi vähintään 0,5.
Viimeisen päätöksen tekee kuitenkin aina kunta, joka lain mukaan päättää ja määrittää tarvittavan palvelutarpeen ja henkilöstömäärän.
– Rauman käyttämä 0,6 olisi ollut ihan riittävä, jos kaikki toimijat Suomessa olisivat sen mukaan toimineet.
Helin myöntää, että myös Raumalla on ollut hoitajamitoituksen kanssa yksittäisiä ongelmia. Eikä hän kiellä valtakunnallisesti esiin tulleita epäkohtiakaan.
– Raumalla kaikki on pääsääntöisesti sujunut hyvin. Valvonta on toiminut ja sitä on tehty yhteistyössä. Jos toiminnassa on puutteita, ne pitää laittaa kuntoon. Meillä on mielestäni oltu tiukkoja ja niin pitää olla jatkossakin. Se on kaikkien etu, summaa Helin.
Mistä rahat ja hoitajat uudistukseen?
Suomessa esiintyneistä ongelmista ja ylilyönneistä huolimatta nyt suunnitteilla oleva hoitajamitoituksen lisääminen on Helinin mielestä liian järeä toimenpide. Suurimmat käytännön ongelmat ovat, mistä tarvittavat hoitajat saadaan ja miten tämä uudistus maksetaan.
– Me olemme vielä saaneet henkilökuntaa melko mukavasti, mutta sijaisuuksien kanssa on ollut jo vaikeampaa. Erityisen vaikeaa on saada henkilökuntaa kesälle ja juhlapyhiksi. Onneksi vakituinen henkilöstömme on ollut erittäin joustava. Iso kiitos siitä heille.
Helin ei ymmärrä sitäkään, miten uusi hoitajamitoitus on tarkoitus rahoittaa. Hän ei katso hyvällä vaihtoehtoa, missä rahat otettaisiin sote-alan rahoista.
– Nyt puhutaan, että rahat saadaan muun muassa teknologiasta. Teknologian avulla voidaan hillitä kustannusten kasvua mutta ei niiden avulla näin isoja summia saada kasaan.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.