Uusi normaali valtaa myös normaalikoulun – "Emme mieti niinkään, mitä koulusta puuttuu, vaan sitä, miten voimme toteuttaa tiettyjä asioita vaihtoehtoisilla tavoilla"

Lukuvuosi alkaa Rauman normaalikoulussa keskiviikkona tavallisesta poikkeavassa oloissa mutta kuitenkin mahdollisimman normaalisti. Kaupungin koulut aloittavat 17. elokuuta.

Luokkahuoneen pulpetit vaihtavat vikkelästi paikkaa, kun Rauman normaalikoulun perusopetuksen rehtori Juha Ståhlberg demonstroi, miten ne siirretään mahdollisimman etäälle toisistaan. Etäisyydet ovat arkea, kun koulunkäynti alkaa Turun yliopiston alaisuudessa toimivassa "Norssissa" jo keskiviikkona 12. elokuuta. Kaupungin kouluissa opintielle astutaan vasta maanantaina 17. päivä.

Ståhlberg ja normaalikoulun johtava rehtori Anna-Maija Katajisto ovat olleet Myllymäellä täydessä työn touhussa tämän viikon alusta alkaen. Ihan täydessä kesälomamoodissa ei sitä ennenkään pystynyt olemaan, kaksikko myöntää.

– Kyllä loman aikana näitä asioita on tullut prosessoitua ja suunniteltua ja ihan käytyäkin koululla, kertoo Katajisto.

Ohjeistuksia riittää: THL, OKM, OPH

Kouluvuosi alkaa tilanteessa, jota voisi luonnehtia uudeksi normaaliksi. Kouluissa se tarkoittaa ennen kaikkea Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) tulleen ohjeistuksen noudattamista.

Se päivittyi vasta keskiviikkona.

– Tärkeimpiä asioita siinä on se, että kouluun ei tulla oireisena. Tästä ollaan tarkkoja, ja siinä toivotaan hyvää yhteistyötä kotien kanssa.

– Lisäksi kouluja ohjeistetaan siitä, että tarpeettomia fyysisiä kontakteja tulisi välttää. Hygieniaan liittyy eniten ohjeita: siivous, ruokailut... Käsihygieniasta on oma osuutensa, Katajisto luettelee.

Toinen tärkeä ohjeistus tulee Opetushallitukselta (OPH). Se koskee varautumissuunnitelmaa, joka koululla on oltava sellaista tilannetta varten, jossa jouduttaisiin siirtymään poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin – esimerkiksi etäopetukseen, kuten keväällä.

Oppilaiden luottamuksen koulunkäyntiin on säilyttävä

Sekä etäopetuksesta että lähiopetuksen järjestämisestä poikkeustilanteesta ehdittiin saada keväällä hyvät toimintamallit, sanoo Juha Ståhlberg.

– Molemmista on kerätty kokemukset ylös ja keskusteltu: mikä toimi, mikä ei toiminut? Muutamia kehittämiskohteita löytyi, ja niihin panostetaan nyt heti. Itse olen todella luottavainen, että meillä on hyvä valmius siirtyä tilanteen vaatimaan toimintamalliin, Ståhlberg sanoo.

Anna-Maija Katajiston mukaan Norssissa on pidetty tärkeänä sitä, että oppilaiden perusluottamus koulunkäyntiin säilyisi.

– Että oppilaista tuntuisi, että tämä koulunkäynti on niin normaalia kuin mahdollista. Emme mieti niinkään, mitä koulusta puuttuu, vaan sitä, miten voimme toteuttaa tiettyjä asioita vaihtoehtoisilla tavoilla.

Lapset eivät erikoisjärjestelyjä ihmettele

Jotkin konkreettiset asiat vääjäämättä ovat hieman eri asennossa kuin aikana ennen koronaa, rehtorit kertovat.

Käsidesipulloja on joka puolella, ja niitä käytetään paljon. Isoja kokoontumisia vältetään: esimerkiksi perinteinen lukuvuoden avaustilaisuus, jossa kaikki oppilaat kerääntyvät liikuntasaliin, ei toteudu sellaisenaan.

Ruuhkatilanteita vältetään erilaisin järjestelyin myös siirtymissä kuten välitunnille tai ruokailuun mentäessä.

Lapset ovat keskimäärin melko sopeutumiskykyisiä, arvioi Ståhlberg.

– Jos nyt mietin viime kevättäkin, niin eiväthän he näitä asioita mitenkään ihmetelleet. He vaan reagoivat tilanteeseen sen edellyttämällä tavalla, Ståhlberg kiittelee.

Title

Normaalikoulun johtava rehtori Anna-Maija Katajisto kävi tällä viikolla Twitterissä mielenkiintoisen keskustelun THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan kanssa.

Katajisto twiittasi Tervahaudalle Helsingin Sanomien uutisen, joka koski THL:n vapaaehtoista karanteenia koskevaa suositusta koulunkäynnin osalta.

Haastattelussa Tervahauta ennakoi, että suositusta saatetaan tiukentaa niin, että perheen ja vanhemman tulisi yhdessä opetuksen järjestäjän tai paikallisten terveydenhuoltoviranomaisten kanssa käydä läpi, tulisiko ulkomaanmatkan jälkeen hoitaa opetus etäopetuksena.

– Mielestäni karanteenitarpeen arviointi ei ole opetuksen järjestäjän asia vaan terveydenhuollon viranomaisten, ymmärsinköhän jotain väärin? Katajisto twiittasi.

Pääjohtaja vastasi painottaen sitä, että terveysviranomaisiakin tarvitaan ja että karanteeni perustuu vapaaehtoisuuteen.

– Me toki luotamme oppilaidemme huoltajien arvostelukykyyn, ja toivomme, että he noudattaisivat vapaaehtoisen karanteenin suositusta, Katajisto sanoo Länsi-Suomelle.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut