Uudet kalatalousalueet aloittelevat toimintaansa Suomessa tänä vuonna. Vuoden 2017 lopulla määriteltyjen 118 kalatalousalueen toiminta alkaa yleiskokouksilla, joissa alueille muun muassa valitaan hallitukset.
Eurajoen kunnantalolla kokousti keskiviikkona Eurajoki–Lapinjoen kalatalousalue. Siihen kuuluu viisi entistä kalastusaluetta: Raumanmeri, Luvia, Pyhäjärvi, Köyliönjärvi ja Eurajoki–Lapinjoki.
– Lain mukaan tässä on pakko mennä. Käytännössä tällä seudulla on ollut sellaiset alueet, jotka ovat toimineet erinomaisesti omillaan, Matti Jaakkola tiivisti monen paikallaolijan ajatukset ennen kokouksen alkua.
Säkylän Pyhäjärven hoitoyhdistys ry:n puheenjohtajanakin toimiva Jaakkola valittiin kokouksessa uuden kalatalousalueen hallituksen puheenjohtajaksi.
Hallituksen valinta sujui Jaakkolan mukaan sopuisasti, juuri niin kuin oli etukäteen suunniteltukin.– Jokaisesta entisestä kalastusalueesta valittiin kaksi jäsentä uuteen hallitukseen, hän kertoi torstaina.
Entiset alueet jatkavat entiseen tapaan?
Uudistus on herättänyt entisillä kalastusalueilla runsaasti huolta. Keskiviikon yleiskokouksenkin alla tunnelma vaikutti odottavalta.
– Eniten mietityttää, miten valtiolta saatavat varat riittävät. Organisaation pyörittäminen maksaa niin paljon, totesi Taisto Aaltonen Eurajoen-Lapinjoen entiseltä kalastusalueelta.
Pienemmillä alueilla, joissa ei ole juurikaan ammattikalastusta, on vesien- kalastuksenhoito tehty pitkälti talkoovoimin. Eurajoen-Lapinjoen entinen alue kuuluu niihin.
– Vaarana on, että kalatalousalueen hallituksessa ei tunneta koko aluetta. Paikallistuntemus on niin avainasemassa, Aaltonen sanoi.
Puheenjohtajaksi valitun Jaakkolan mukaan ratkaisu on se, että entisillä kalastusalueilla jatketaan entiseen malliin.
– Pakkohan sen on niin toimia. Emme me järvi-ihmiset esimerkiksi tiedä merikalastuksen tarpeita ja toisinpäin, hän kuvasi.
– Hallitus vain tekee käyttö- ja hoitosuunnitelmat, Jaakkola aprikoi ennen yleiskokouksen alkua.
Kokoukseen osallistuneiden yleinen mielipide tuntui olevan, että uudistuksesta hyötyy vain ely-keskus.
– Helpottaahan se heidän työtään, kun entisen viiden tahon sijaan tarvitsee olla yhteydessä vain yhteen, Jaakkola lausahti.
Toki muitakin hyötyjä uudistuksesta on.
– Saadaan varmasti ammattitaitoinen isännöitsijä. Ei mitään pois maallikkoisännöitsijöiltä, ovat tehneet hyvää työtä, mutta nyt varmistetaan, että isännöitsijä on varmasti koulutettu, Jaakkola totesi.
”Kaiken rahan vie byrokratia.”
Pelkona resurssien pienentyminen
Pienellä Köyliönjärven kalastusalueella toimintaa on pyöritetty talkoovoimin. Kalatalousalueen yleiskokouksessa Köyliönjärveä edustaneet Tapio Putko ja Veli-Matti Syrilä pelkäävät, että uusi järjestelmä vähentää resursseja entisestään.
– Kaiken rahan vie byrokratia, tuskin jää kalanhoitoon paljon rahaa, Putko sanoi.
Hän arvelee, että uuden, selvästi aiempia alueita isomman talousalueen pyörittämiseen tarvitaan toiminnanjohtaja.
– Hänelle tarvitsee sitten maksaa palkkaa, sosiaaliturvakuluja ja muuta. En tiedä toimintamäärärahan suuruudesta, mutta pelko on, että ei siitä paljon jää.
Miesten mielestä pienempi olisi parempi kalastusalueiden tapauksessa.
– Olemme pienellä rahalla tehneet sen, mihin rahkeet riittävät. Tämä heijastaa oikeastaan koko maailmanmenoa, viranomaiset haluavat pestä kokonaan kätensä toiminnasta, Syrilä lataa.
Toiminta käynnistyy tämän vuoden aikana
Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalastusmestari Juhani Salmen mukaan kalatalousalueet aloittavat toimintansa käytännön asioilla.
– Alkuun tulee tilien avaamista ja muuta vastaava. Sitten aletaan valmistella käyttö- ja hoitosuunnitelmaa ja valtuuttamaan kalastuksenvalvojia, hän sanoo.
Alkuvuoden yleiskokouksissa alueille valitaan hallitukset, jotka valmistelevat suunnitelmia ja budjettiakin. Ne on hyväksyttävä vielä erikseen yleiskokouksessa.
– Suurin osa alueista joutuu ainakin harkitsemaan toisen yleiskokouksen pitämistä tänä vuonna, Salmi kertoo.
Salmen mukaan kalatalousalueille on luvassa rahoitusta niiden koon mukaan.
– 10 000–30 000 euroa vesipinta-alan mukaan, hän arvioi.
Eurajoen-Lapinjoen kalatalousalueen osalta toista yleiskokousta tarvitaan varmasti, kertoo tuore puheenjohtaja Matti Jaakkola.
– Valitusajan jälkeen alkaa hoito- ja käyttösuunnitelman tekeminen sekä toimintasuunnitelman tekeminen, budjetin suunnittelu, isännöitsijän valitseminen, ja odotetaan mitä ely-keskus sanoo. Uusi kokous on varmaankin vasta syksyllä, Jaakkola kertoo.
Hoitoyhdistykset toimivat omillaan
Aivan kaikki kalastukseen liittyvä toiminta ei siirry kalatalousalueiden vastuulle.
Esimerkiksi Pyhäjärvellä ja Köyliönjärvellä on perustettu rekisteröityinä yhdistyksinä toimivat hoitokunnat.
Pyhäjärven entisellä kalastusalueella osakaskunnilla on pitkä perinne esimerkiksi kalastuslupien myynnin ja kalojen istutuksen yhtenäisestä hoitamisesta. Se hoituu jatkossakin uuden Säkylän Pyhäjärven hoitoyhdistys ry:n kautta.
– Entisen kalastusalueen asiat siirtyvät nyt hoitoyhdistykselle. Kalastuslupien myynti hoidetaan edelleen sitä kautta, yhdistyksen puheenjohtaja Matti Jaakkola kertoo.
– Kalatalousalueen kautta tehdään lakisääteiset asiat.
Hoitoyhdistys perustettiin myös sen takia, että entisen kalastusalueen varat saadaan pidettyä Pyhäjärven alueen osakkaiden yhteisomistuksessa.
– Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut, että jokainen entinen kalastusalue toisi varansa uudelle kalatalousalueelle. Mutta ei se ainakaan minun mielestäni olisi mennyt tasan, jos jollain alueella on 100 000 euron varat ja toisella 4 000 euron, Jaakkola sanoo.
Myös Köyliönjärvellä perustettiin vuodenvaihteessa hoitoyhdistys Pyhäjärven esimerkin pohjalta.
– Näillä näkymin olisi tarkoitus jatkaa kalastuslupien myyntiä ja kalojen istutusta yhdistyksen kautta, mutta paljon pienemmillä määrärahoilla kuin aiemmin kalastusalueen kautta, kertoo Köyliönjärven hoitoyhdistyksen sihteeri Tapio Putko.
Köyliönjärven yhdistyksen tulot tulevat valtiolta saatavista omistajakorvauksista ja kalastuslupamaksuista. Suurta varallisuutta yhdistyksellä ei ole.
– Pelkona on, että miten varat riittävät.
Suomessa siirrytään tämän vuoden aikana kalastusalueista kalatalousalueisiin.
Käytännössä entiset pienemmät yksiköt muuttuvat isommiksi. Esimerkiksi Eurajoen–Lapijoen kalatalousalueeseen kuuluu viisi entistä kalastusaluetta.
Eurajoen-Lapinjoen alueen lisäksi Rauman seutua koskettavat uudet kalatalousalueet ovat Sirppujoen alue, joka käsittää kaikki Sirppujoen vesistöt sekä Kustavin–Uudenkaupungin alue länsirannikolla.
Kalatalousalueen on tehtävä käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka hyväksytään ely-keskuksessa.
Kalatalousalue myös vastaa suunnitelman toimeenpanosta ja vaikutusten seurannasta.
Kalatalousalue hoitaa kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvän tiedotuksen, järjestää kalastuksenvalvonnan sekä kerää seurantatietoja kalastuksesta ja kalakantojen hoitotoimenpiteistä.
Päätösvaltaa käyttää yleiskokous. Yleiskokouksen valitsema hallitus käyttää toimeenpanovaltaa.
Kokousedustajia saavat osakaskunnat sekä tarpeeksi ison vesialueen omistavat osakaskuntiin kuulumattomat.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.