Uutisanalyysi: Kaupungilla on Otanlahden bakteeripulmassa kolme vaihtoehtoa

Kysymys kuuluu, paljonko Rauman kaupungin päätöksentekijät antavat arvoa alueen virkistyskäytölle. Ratkaisukeinoja kyllä löytyy, kirjoittaa ympäristötoimittaja Jami Jokinen.

Kun veden laatu merikaupungin ykköspaikalla sijaitsevalla uimarannalla romahtaa muutamassa vuodessa uimakelvottomaan kuntoon, ollaan oleellisten kysymysten äärellä.

Otanlahden uimaranta asetettiin pari viikkoa sitten uimakieltoon. Syynä ovat suolistoperäisten bakteerien korkeat pitoisuudet varsinkin sateiden jälkeen.

Tilanne on heikentynyt vuosi vuodelta, ja uimakielto on eräänlainen kulminaatiopiste.

Nyt mitataan, millaisena tahrana Otanlahden saastumista pidetään ja paljonko arvoa rannan virkistyskäytölle Rauman kaupungin päätöksenteossa annetaan.

Kaupungilla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa tarttua tilanteeseen – tai kolmantena olla tarttumatta.

Syy löytyi hulevesistä...

Ensimmäinen vaihtoehto on syyn ja samalla mahdollisen syyllisen etsiminen.

Turun yliopistossa opiskeleva Minna Kivimäki tekee parhaillaan pro gradu -tutkielmaa sateiden ja hulevesien vaikutuksesta Rauman uimarantojen veden laatuun.

Tutkielma ei ole vielä valmis, mutta Kivimäellä on jo selvä näkemys siitä, että tärkein Otanlahden suolistobakteerien lähde on hulevesissä (LS 29.7.).

Kun hän saa analyysinsä valmiiksi, tiedetään asiasta enemmän. Otanlahden bakteerien varsinainen lähde – esimerkiksi kiinteistön tarkkuudella – ei kuitenkaan tutkielmasta todennäköisesti selviä.

Siihen tarvitaan "sukellusta" syvemmälle hulevesijärjestelmään.

...mutta syyllistä pitää vielä etsiä

Käytännön kokemuksia voisi onkia Turusta, jossa oli pari vuotta sitten hyvin samanoloinen tapaus.

Pitkäsalmen uimaranta saastui suolistobakteereilla varsinkin sateiden jälkeen. Asiaa selvittämään löytyi konsulttiyritys, jolla on patentoitu menetelmä jäteveden havaitsemiseen hulevesistä.

Viikonlopun mittaisella selvityksellä bakteerilähde paikallistettiin yhteen kerrostaloyhtiöön.

urun kaupungin ympäristösuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäen mukaan tarkempi tutkimus paljasti ongelman syyksi putkiremontin ja viemärin sukituksen.

Sen yhteydessä muodostunut kynnys johti viemärin rikkoutumiseen, minkä vuoisi jätevettä pääsi hulevesiviemäriin.

Aiheuttaja maksaa, jos löytyy

Turussa taloyhtiö korjautti vian, ja asia oli sillä selvä.

Raumalla kaupunki voisi käyttää samaa konsulttia tai keksiä vaihtoehtoisen tavan etsiä tarkasti jätevettä hulevesistä. Jos bakteerilähde löytyy ja on selkeä, yksi kohde, sen korjaaminen on todennäköisesti helppo homma. Ja aiheuttaja maksaisi viulut.

Korjaamisen jälkeen bakteeritilanne Otanlahdessa hoituisi ehkä saman tien. Valitettavasti näin yksinkertainen ratkaisu ei ole varma.

On mahdollista, ettei selkeää bakteerilähdettä löydy tai sellaista ei ole.

Ei ole myöskään varmaa, pääseekö Otanlahteen wc-vesiä vai riittävätkö saastumiseen kaupungissa elävien luonnonvaraisten eläinten ja lemmikkien jätökset (LS 30.7.).

Kivimäen mukaan Otalahdessa laiduntavia valkoposkihanhia ei kuitenkaan voi pitää pääsyyllisinä jo pelkästään niiden ulosteen laadun vuoksi.

Kosteikko kilpailisi tilasta ja rahasta

Ilman konkreettista korjauskohdetta olisi keskityttävä toiseen vaihtoehtoon eli hulevesien käsittelyyn.

Se on sinänsä yksinkertaista, ja homma saataisiin ehkä haltuun vettä viivyttämällä. Tätä varten voitaisiin rakentaa esimerkiksi kosteikko.

Urheilukentän ja Suvitien välissä olisi tälle tilaa, eikä kaupungin suunnittelupäällikkö Riikka Pajuojan mukaan esimerkiksi kaava estäisi sitä (LS 2.8.).

Alueella on kuitenkin monenlaisia käyttöpaineita hotellista alkaen. Kosteikon vaatima tila voisi rajoittaa suunnitelmia, eikä huleveden käsittelyjärjestelmä myöskään syntyisi ilman kustannuksia.

Moni kaupunkilainen on esittänyt ratkaisuksi hulevesiviemärien jatkamista kauemmas merelle.

Tätä ei voi pitää realistisena vaihtoehtona, sillä vedet pitäisi ohjata kokonaan varsin suljetun Syväraumanlahden ulkopuolelle.Voi myös kysyä, kestäisikö ratkaisu eettistä tarkastelua – ainakaan ennen kuin on selvitetty, onko selvä saastuttaja olemassa.

Korjaantuisiko tilanne koskaan?

Käytännössä kolmas vaihtoehto onkin jättää tilanne nykyiselleen.

Se tarkoittaisi mitä ilmeisimmin uimaveden laatuluokituksen jämähtämistä huonoksi ja mahdollisesti jokakesäistä uimakieltoa.

On toki mahdollista, että bakteerisaastuminen loppuu syystä tai toisesta. Tuntematon viemärivika voidaan korjata tai vesien virtauksessa voi tapahtua muita muutoksia.

Tapahtuuko se ensi kesänä, kymmenen vuoden kuluttua vai ei koskaan – sitä ei tiedä kukaan.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut