Vaalikoneilla kasvava merkitys äänestäjille – Länsi-Suomi tekee yhteistyötä Ylen kanssa kevään kuntavaaleissa

Länsi-Suomi tekee Ylen kanssa yhteistyötä ensi kevään kuntavaaleissa. Ylen vaalikone tulee Länsi-Suomen verkkoon.

– Tämä on hyvä tapa tehdä yhteistyötä Ylen kanssa. Saamme helposti ja edullisesti meille räätälöidyn vaalikoneen kuntavaaleihin, jotka ovat paikalliselle sanomalehdelle erityisen tärkeät, kommentoi Länsi-Suomen päätoimittaja Janne Rantanen.

Oman vaalikoneen Yleltä saavat myös muun muassa MTV, Apu, Hufvudstadsbladet, Maaseudun Tulevaisuus, Kainuun Sanomat ja Kuntalehti.

– On hienoa, että yhteistyön avulla kuntavaalikone on räätälöidysti saatavilla ympäri Suomen. Maantieteellinen kattaus on erittäin hyvä, samoin monimuotoisuus. Mukana vaalikoneyhteistyössä on isoja ja pieniä ja hyvin erilaisia tiedotusvälineitä, Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen sanoo tiedotteessa.

Vaalikoneet hyvin suosittuja Suomessa

Vaalikoneiden käyttäjämäärät ja koettu merkitys osoittavat, että vaalikoneista on tullut vähintään melko tärkeä tiedonlähde lähes kaikissa ikäryhmissä, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Tärkeimpiä vaalikoneet ovat nuorille ja vähemmän tärkeitä iäkkäämmille äänestäjille.

Politiikan tutkija Sami Borgin ja journalistiikan tutkija Kari Koljosen tuore Käyttöliittymä vaaleihin -tutkimus paljastaa, että Suomi ja Hollanti ovat vaalikoneiden kärkimaita, kun käyttäjämäärät suhteutetaan äänioikeutettujen määrään.

Vaalikoneet ovat Borgin ja Koljosen mukaan nousseet alle 35-vuotiaiden hyödyllisimmäksi tietolähteeksi yleisissä vaaleissa viimeistään vuonna 2000 alkaneen vuosikymmenen loppupuoliskolla.

Tätä vanhemmissa ikäryhmissä vaalikoneet koetaan vähintään melko tärkeäksi tiedonlähteeksi. Iäkkäät eivät käänny vaalikoneiden puoleen yhtä usein, koska käyttävät nettiä ehkä vähemmän ja ovat kiinnittyneempiä puolueisiin.

Äänestyspäätökseen vaihteleva vaikutus

Tutkimuksen johtopäätökset pohjaavat muun muassa kahteen kyselytutkimukseen, jotka toteutettiin viime presidentin- ja eduskuntavaalien jälkeen. Molempiin vastasi yli tuhat äänioikeutettua.

Eduskuntavaaleissa kaksi kolmesta vaalikoneen käyttäjästä kertoi käyttäneensä vaalikonetta löytääkseen sopivimman ehdokkaan. Presidentinvaaleissa osuus oli noin yksi kolmesta.

Kaikista eduskuntavaaleissa vaalikoneita käyttäneistä vastaajista hieman yli puolet katsoi, ettei vaalikoneilla ollut sanottavaa vaikutusta omaan ehdokasvalintaan. Noin kolmannes sanoi, ettei vaikutusta ollut lainkaan.

Vahvasta vaikutuksesta oman ehdokkaan valintaan kertoi noin 10–15 prosenttia vastanneista. Alle 30-vuotiaista joka neljäs kertoi äänestäneensä ehdokastaan erityisesti siksi, että ehdokkaan vaalikonevastaukset vastasivat parhaiten omia mielipiteitä.

Näin kävi viimeksi.