Vaelluskalayhdistys: Jopa puolet Raumanjoen taimenenpoikasista on sisaruksia

Kutusoraikkojen tila on heikko, ja Pajasilta näyttää olevan ehdoton ykkönen. Täsmäkunnostuksia on tarkoitus tehdä vielä ennen syksyn kutuaikaa.

Raumanjoen taimenia uhkaa entistäkin pahempi geneettinen kapeutuminen, ellei kutusoraikkoja laiteta kuntoon. Näin arvioi vaelluskalakantojen elvyttämiseen keskittynyt asiantuntijayhdistys.

Keväällä tehdyn pienpoikaslaskennan perusteella yli puolet purossa kuoriutuvista taimenista on kudettu yhteen soraikkoon Pajasillan kupeelle.

– Tämä tarkoittaa, että ne ovat mitä ilmeisimmin samasta tai parista naaraasta, ja ovat isoilta osin toistensa sisaruksia, sanoo Henrik Kettunen Vaelluskala ry:stä.

Raumajoen taimenien ja samalla koko rannikon meritaimenien monimuotoisuuden kannalta tämä ei ole hyvä asia.

Kunnostettavaa 17 soraikossa

Puroa on kunnostettu taimenille paremmaksi useampaan kertaan ja olosuhteet ovat parantuneet. Kartoituksen perusteella

Raumanjoen kutusoraikot eivät kuitenkaan ole olosuhteiltaan lainkaan optimaalisia. Korjattavaa olisi sekä soraikkojen kaltevuudessa että kiviaineksessa.

Osa kutupaikoista on liian loivia, osa jyrkkiä. Lisäksi niiden aines on pitkälti sepeliä, joka ei Kettusen mukaan ole mitenkään hyvää kutupohjaa.

–  Pienpoikasten syntyvyys on useimmilla Raumanjoen soraikoilla hyvin heikko, alle kymmenesosan normaalista tai vielä vähemmän, Kettunen kertoo.

Puron 17 kutusoraikkoa kaipaavatkin hänen mukaansa pikaisesti rakenteellisia korjauksia.

Merivaellus voi jäädä väliin

Heikolla poikastuotannolla on muitakin seurauksia kuin vähäinen kalamäärä.

Kun poikasia syntyy vähän, niille riittää tilaa ja ravintoa syntymäpurossakin. Ruotsalaistutkimusten mukaan tämä johtaa siihen, että suuri osa syntyvistä poikasista ei lähde lainkaan merivaellukselle vaan jää elämään puroon niin sanottuina tammukoina.

Liian voimakkaana tämä ilmiö on omiaan heikentämään taimenkantojen monimuotoisuutta.

Vihreää valoa kaupungilta

Yhdistys on selvittänyt soraikkojen kaltevuudet ja muut oleelliset ominaisuudet sekä toimittanut niistä raportin Rauman kaupungille.

Ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen kiittelee yhdistyksen tuomaa tuoretta näkökulmaa.

– Oikein mukavaa, että tällaista osaamista ja kiinnostusta Raumanjokea kohtaan on, hän sanoo.Hyvärisen mukaan puron ylläpitoon on jäänyt kunnostusrästiä, ja esimerkiksi pääosa kutosoraikkoihin päätyneestä sepelistäon huuhtoutunut puroon ukkosmyräkässä jo kaksi vuotta sitten.

Kunnostusehdotuksille onkin näytetty kaupungin puolelta vihreää valoa.

Hyvärisen mukaan yhdistys voi todennäköisesti toteuttaa kunnostusta talkoilla ympäristönsuojeluyksikön ohjauksessa. Kaupunki on lupautunut toimittamaan myös tarvittavan luonnonsoran ja kiviaineksen.

Koska Raumanjoki virtaa puistoalueella, on asialle saatava myös Wiheryksikön siunaus. Kirkon kohdalla lupa tarvitaan lisäksi seurakunnalta.

Poikasia jopa kymmenkertaisesti

Talkookiinnostuksensa ovat ilmaisseet muun muassa raumalaiset luonnonsuojelu- ja perhokalastusyhdistykset.Kettusen mukaan töihin päästään näillä näjymin vielä ennen lokakuussa alkavaa kutuaikaa.

– Talkoita pystytään järjestämään siihen saakka, että ensimmäinen merivaeltava emokala tai paikalliset emot ovat alkaneet kaivelemaan.

Toisaalta oleellista olisi, että virtaama olisi riittävän vähäinen. Niinpä hommat pitäisi saada hoidettua muulloin kuin voimmakkaiden syyssateiden jälkeen.

Odotukset ovat korkealla.

– Toimenpiteen arvioidaan parantavan heikoimpien kutusoraikoiden pienpoikastuotantoa kymmenkertaiseksi, Kettunen sanoo.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut