Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Varjonen muistelee mielissään viikko sitten sattunutta tilannetta Eurajoen keskustassa Pappilankoskessa.Yhdistys teki padolla kokeen yhteistyössä Paneliankosken Voiman kanssa, ja näky oli melkoinen.
Kun patoluukut sulkeutuivat ja virta hidastui, liikkui padon lähettyvillä suuri määrä vaellussiikaa.
– Näimme reilun tunnin aikana valehtelematta kymmeniä yksilöitä, voidaan jopa puhua sadasta, Varjonen kertoo.
Siikaa noussut myös padon yläpuolelle
Upeassa näyssä ainoa haittapuoli oli se, että siiat olivat edenneet jo padon kiertävän kalatien ohi ja etsivät turhaan reittiä padon juurella.
– Patouoma ja kalatie ovat ihan vierekkäin, joten siika ilmeisesti kovemman virtaaman vuoksi valitsee patouoman. Se pystyy nousemaan siitä näillä vesimäärillä, vaikka siihen on korotuskin tehty.
Varjosen mukaan osa vaellussiiasta löytää tiensä kalatiellekin, mutta suurin osa hakeutuu padolle saakka.
Hänen mukaansa oletus on, että padon alle noussut siika saattaa hyvinkin kutea padon alle.
– Siian mäti jää pohjaan ikään kuin leijumaan, joten suuri virtaama vie mädin helposti kohti alajuoksua. Sen jälkeen todennäköisyydet lisääntymiseen ovat hyvin heikot.
Meritaimen nousee puolestaan kalatietä huomattavasti ketterämmin sekä tekee joen pohjaan mädilleen kutupesän, jossa mäti on suojassa suuriltakin virtaamilta.
– On olemassa havaintoja, että taimenta ja siikaa on tavattu aina Irjanteenkoskella asti, jossa niille on sopivia kutupaikkoja. Taimen on sähkökoekalastuksien perusteella myös todistettavasti lisääntynyt siellä.
Parannuksia tehty jo viime vuosina
Eurajoen vesiensuojeluyhdistys tekee kiinteää yhteistyötä ely-keskuksen kalatalouspalveluiden kanssa.
Viime kesänä ely teki tärkeän parannuksen Suutalankosken pohjapatoon. Pappilankosken kalatietä on myös korjailtu kahden kesän aikana, joista iso parannut oli kesän 2019 korjaus.
Tuolloin kalojen nousumahdollisuuksia parannettiin selvästi. Kalatielle lisättiin suvantovaiheita ja madallettiin korkeampia nousuja, joista erityisesti siika ei nouse niin helposti.
Varjosen mukaan nyt voisi parantaa sitä, että kalat eivät eksyisi nousureitiltä patouomaan.
– Yksi mahdollisuus on se, että sitä lähtöä patouomaan voisi korottaa. Näin siika ei enää pääsisi patoaltaiden alle.
Eurajoesta toivotaan kaloille esteetöntä
Kaikkiaan koskien kunnostustyö on Varjosen mukaan tuottanut hyvää tulosta ja saanut kalat nousemaan Eurajokeen.Siitä innostuneena vesiensuojeluyhdistys on myös hiljattain tehnyt aloitteen ely-keskukselle, että Eurajokea pitäisi kehittää kokonaisuutena vaelluskalajokena.
Aloitteessa on mainittu riittävän virtaaman ylläpito sekä vaelluskalojen nousut pysäyttävät esteet.
Tällä hetkellä niitä ovat Eurakosken pato, Kauttuankosken säännöstelypato sekä kaksi estettä Köyliönjoen puolella.
– Esitämme, että ely-keskus aloittaisi myös näiden patojen esteettömyyden suunnittelemista, Varjonen sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.